”Robottiavusteisen ja kolmiulotteisen laparoskooppisen leikkauksen vertailu vuoden kuluttua leikkauksesta”

Tamperelainen urologityöryhmä on julkaissut tulokset yllä mainitusta vertailusta.

1980-luvun loppupuolella avoin, ns. hermot säästävä radikaalileikkaus tuli Suomessakin yleiseen käyttöön paikallisen keskikorkean ja korkean riskin eturauhassyövän hoidossa.

Robottiavusteinen laparoskooppinen prostatektomia (RALP) alkoi yleistyä voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien, myös Suomessa vuosikymmenen lopulla.

Tähystyksellinen, ns. laparoskooppinen leikkaus ei saavuttanut suurta käyttöä, kunnes 2010-luvun alussa tuli käyttöön ns. 3D- eli kolmiulotteinen laparoskopialaitteisto. Tätä menetelmää (3D LRP) on sen jälkeen enenevästi alettu käyttää robottiavusteisen leikkauksen rinnalla ja ”kilpailevana” menetelmänä.

Tamperelainen työryhmä vertasi näitä kahta menetelmää toiminnallisten ja onkologisten tulosten perusteella 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta.

Potilaat rekrytoitiin kesäkuun 2018 ja elokuun 2022 välisenä aikana. Seurantatietojen keruu päättyi syyskuussa 2022. Potilaiden ikä vaihteli 35 ja 74 vuoden välillä ja odotettavissa elinikä oli yli 10 vuotta. Tutkimus oli etenevä satunnaistettu niin, että 145 peräkkäisestä potilaasta 75 tuli RALP-ryhmään ja 70 3D LRP-ryhmään. Ryhmät olivat vertailukelpoisia mediaani-iän, eturauhasen koon ja PSA-arvon perusteella, samoin syövän riskiryhmän (ISUP) mukaan.

Ensisijainen päätetapahtuma vuoden kuluttua leikkauksesta oli virtsanpidätyskyky, jota arvioitiin EPIC-26-kyselylomakkeen perusteella.

Toissijaisia päätetapahtumia olivat virtsaamiseen liittyvät ärsytys- ja ahtaumaoireet, seksuaalielämään ja suolen toimintaan liittyvät oireet ja hormonaaliset oireet. Lisäksi verrattiin syövän esiintymistä leikkauspinnalla (PSM) ja taudin biokemiallista uusiutumista (BCR) arvioituna PSA-arvon nousun perusteella (PSA ≥ 0.2).

Leikkauskomplikaatioita arvioitiin kolmen kuukauden kuluessa leikkauksen jälkeen käyttäen Clavien-Dindo-luokitusta.

RALP- ja 3D- LRP-ryhmien välillä ei todettu merkitsevää eroa toiminnallisissa eikä onkologisissa tuloksissa vuoden kuluttua leikkauksesta.

Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää sen prospektiivisuutta ja randomisaatiota. Tulosten merkittävyyttä jossain määrin vähentää, esimerkiksi komplikaatioiden esiintymisen osalta, potilasotoksen pieni koko ja lyhyt seuranta-aika.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella menetelmiä voitaneen pitää toistensa vaihtoehtoina.

Lisää ajankohtaisia

Anna Kuisma väitteli kliinisestä syöpätautiopista Turun yliopistossa 27.1.2023.

Puheen aiheena oli eturauhassyövän kehittyvä diagnostiikka ja hoito.

Uuden tyyppisellä robotilla tehdään alkuvaiheessa urologisia eturauhassyöpäleikkauksia.