Eturauhassyöpä on miesten

ylivoimaisesti yleisin syöpä

Suomessa ja muissa länsimaissa.

Todennäköisyys siihen, että miehen eturauhasesta löydettäisiin eturauhassyöpäsoluja, jos kaikille miehille tehtäisiin tarkat tutkimukset, lähenee miehen ikää vuosissa (60-vuotiaalla 60%, 80-vuotiaalla 80%). On arvioitu, että joka kymmenes piilevä eturauhassyöpä voisi kehittyä oireita antavaksi sairaudeksi.

Suomalaisen miehen riski sairastua eturauhassyöpään ennen 80 ikävuotta on 13% ja riski kuolla siihen on 4,3%.

Suurin osa eturauhassyöpädiagnoosin saaneista miehistä ei kuitenkaan koskaan saisi oireita eturauhassyövästä, saatikka menehtyisi siihen, vaikka syöpää ei hoidettaisi lainkaan. Tämä johtuu siitä, että suurin osa eturauhassyövistä on niin hitaasti eteneviä, että potilaalla olevat muut sairaudet tai korkea ikä lyhentävät merkittävästi aikaa, jolloin eturauhassyöpä ehtisi edetä.

Lue lisää

Osa eturauhassyövistä sen sijaan on sellaisia, että ne tulee hoitaa (ns. kliinisesti merkittävä syöpä). Jos potilaalla on paikallinen kliinisesti merkittävä eturauhassyöpä, pyritään parantaviin, kuratiivisiin hoitoihin. Mitä enemmän potilaalla katsotaan olevan elinaikaa (nuori, vähän perussairauksia), sitä todennäköisemmin päädytään leikkaushoitoon (radikaaliprostatektomia). Leikkaukseen päädytään usein myös, jos potilaalla on merkittäviä virtsavaivoja. Jos sen sijaan potilaan odotettavissa oleva elinaika on lyhyt (enemmän ikää ja/tai perussairauksia), päädytään useammin sädehoitoon.

Jos eturauhassyöpä on jo toteamisvaiheessa eli diagnoosihetkellä levinnyt kauemmas elimistöön, ei parantavaa hoitoa ole yleensä tarjolla. Sen sijaan hoidoilla pyritään lisäämään potilaan elinaikaa sekä parantamaan elämänlaatua eli lisäämään ns. laatupainotteisia elinvuosia (QALY, Quality Adjusted Life Years).

Viimeisten vuosien aikana eturauhassyövän diagnostiikassa, hoidossa ja seurannassa on tapahtunut useita uudistuksia, jotka ovat merkittävästi parantaneet potilaiden ennustetta ja vähentäneet eturauhasyövästä ja sen hoidosta koituvia haittoja.

Suomalaineneturauhassyopa.fi -sivusto on nyt saanut uuden ja tuoreemman ilmeen. Näiltä sivuilta löydät lisätietoa kaikista yllä mainituista eturauhassyöpään liittyvistä asioista.

Tällä sivustolla pyrimme tarjoamaan lukijalle tutkimukseen ja kokemukseen perustuvaa, värittymätöntä tietoa eturauhassyövästä. Tietoja, joka ei ole esimerkiksi taloudellisten intressien takia vääristynyttä, kuten on tilanne joidenkin yksityisten, taloudellista voittoa tavoittelevien palveluntarjoajien kohdalla.

Sivuille kootaan myös ajantasaista uutisvirtaa uusimmista merkittävistä eturauhassyöpään liittyvistä tutkimustuloksista. Lisäksi sivuille lisätään myös videoita selventämään erilaisia eturauhassyöpään liittyviä asioita.


Tervetuloa!

Antti Rannikko
Urologian professori
Helsingin yliopisto

Tietoa eturauhassyövästä

Eturauhassyövän oireet

Paikallinen ja parannettavissa oleva eturauhassyöpä ei juurikaan oireile, vaan oireet johtuvat samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa liikakasvussa, mm. virtsavaivat.

Lue lisää

Eturauhassyövän hoito

Eturauhassyövän hoito määräytyy aina yksilöllisesti potilaan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.  Paikallisessa eturauhassyövässä on mahdollista pyrkiä parantamaan potilas taudistaan, jos tähän katsotaan olevan edellytyksiä potilaan ikä, perussairaudet ja potilaan toiveet huomioiden.

Lue lisää

Eturauhassyövän ennuste

Eturauhassyövän ennuste riippuu oleellisesti sen levinneisyysasteesta (TMN-luokitus) ja aggressiivisuudesta eli syöpäsolujen pahanlaatuisuusasteesta, jota kuvataan Gleason-asteikolla. Kaikkien sairastuneiden suhteellinen viiden vuoden elossaolo-osuus on nykyisin n. 93 %.

Lue lisää

Eturauhassyöpä ja eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu

Monilla keski-ikäisillä miehillä on sekä hyvänlaatuista liikakasvua, joka aiheuttaa virtsausoireita että sen lisäksi pieni syöpäpesäke, joka ei itsessään aiheuta oireita. Ei ole kuitenkaan niin, että eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu olisi altistava tekijä syövälle vaan ne ovat kaksi eri sairautta.

Lue lisää eturauhasen sairauksista

Eturauhasen magneettikuvaus

Magneettikuvaus on täysin kivuton tutkimus, joka tehdään sairaalan röntgenosastolla. Tutkimus kestää noin 15 – 20 minuuttia. Siinä voidaan käyttää tarvittaessa varjoainetta, ja jos varjoainetta käytetään, niin potilaalle laitetaan laskimoon pieni neula, jonka kautta varjoaine laitetaan. Kyseessä on hyvin yksinkertainen ja kivuton toimenpide.

Lue lisää magneettikuvauksesta

Hyvä tietää eturauhassyövästä

Urologian professori Antti Rannikko ja urologian erikoislääkäri Tuomas Kilpeläinen keskustelevat usein kysytyistä kysymyksistä eturauhaseen liittyen.

Lue lisää eturauhassyövästä

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä on eturauhassyöpä?

Eturauhassyöpä on miesten ylivoimaisesti yleisin syöpä, kuten rintasyöpä naisilla. Molemmat syövät ovat hormoniriippuvaisia. Eturauhassyöpä on useimmiten oireeton ja hyväennusteinen. Eturauhassyöpiä on kuitenkin äkäisyydeltään hyvinkin erilaisia ja pieni osa niistä on hyvin aggressiivisia.

Voiko eturauhassyövän todeta itse?

Paikallinen, eturauhasen sisäinen, eturauhassyöpä ei lähtökohtaisesti aiheuta oireita. Potilaalla voi olla samanaikaisesti virtsaamiseen liittyviä oireita, joiden taustalla on kuitenkin hyvänlaatuisia ja tyypillisesti ikääntymiseen liittyviä syitä, kuten eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu.

Eturauhasen ulkopuolelle kasvanut tai etäpesäkkeinen eturauhassyöpä voi aiheuttaa oireita kuten luustokipua (esimerkiksi alaselkä).

Eturauhassyöpädiagnoosi perustuu harvoin oireisiin, useammin koholla olevan PSA:n takia tehtyihin tutkimuksiin.

Mikä on PSA?

PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhassyövän diagnostiikassa käytetty merkkiaine.

PSA on proteiini, jota eturauhasen hyvänlaatuiset ja pahanlaatuiset epiteelisolut tuottavat ja erittävät verenkiertoon.

Veren PSA pitoisuus nousee eturauhassyövässä, mutta ei ole olemassa selvää raja-arvoa ”normaalin” ja ”epänormaalin” PSA -arvon välillä.

PSA:ta voivat nostaa myös monet muut tekijät kuin eturauhassyöpä, kuten eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja tulehdukset (esimerkiksi kuumeinen ”flunssa”, vatsatauti). Infektion jälkeen koholla oleva PSA pitäisi aina kontrolloida. PSA:ssa esiintyy myös satunnaista vaihtelua sekä eri laboratoirioiden välistä vaihtelua.

Mitä tehdä, jos PSA on koholla?

Jatkotutkimukset pitäisi tehdä urologin toimesta joko aluesairaaloissa, keskussairaaloissa, yliopistosairaaloissa tai yksityisellä puolella.

Tutkimuksissa selvitetään kokonaistilanne ja mahdolliset muut PSA:ta nostavat tekijät sekä arvioidaan mahdollisten jatkotutkimusten tarve.

Miksi eturauhassyöpää ei seulota (kuten vaikkapa rintasyöpää)?

Eturauhassyövän seulonnasta väestössä PSA:ta käyttäen on olemassa yksi laadukas satunnaistettu tutkimus, jossa Suomi oli suurin osallistujamaa.

Tutkimuksessa osoitettiin, että PSA seulonnalla voitiin vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta jonkin verran (vaikutuksen suuruus vastaava kuin rintasyöpäseulonnassa), mutta haitat olivat merkittävät.

Tyypillisin haitta on turhien eturauhassyöpien löytyminen. Eturauhassyöpä on ikääntymiseen vahvasti liittyvä syöpä ja syövistä jopa puolet on sellaisia, joista ei ole potilaalle mitään vaaraa. Jos tällainen syöpä löydetään, voi siitä olla potilaalle pelkästään haittaa. Konkreettisesti haitta voi olla potilaalle annettu turha hoito haittavaikutuksineen ja kustannuksineen. Erityinen riski tähän on vakuutuspohjaisessa terveydenhuollossa, jossa hoitava yksikkö hyötyy taloudellisesti tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista.

Voidaanko eturauhassyöpä hoitaa ja onko sen hoitamiseen kiire?

Paikallinen eturauhassyöpä on lähtökohtaisesti parannettavissa esimerkiksi leikkaushoidolla (robottiavusteinen leikkaus) tai sädehoidolla.

Osa eturauhassyövistä voi uusiutua parantavaksi tarkoitetun hoidon jälkeen ja tässäkin vaiheessa on olemassa vielä hyviä hoitovaihtoehtoja.

Myös levinneen etäpesäkkeisen eturauhassyövän hoitoon on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja, joilla potilaan elinaikaa voidaan lisätä ja elämänlaatua parantaa.

Eturauhassyöpä on tyypillisesti hyvin hitaasti etenevä syöpä eikä sen hoitamisessa ole kiirettä.

Missä eturauhassyöpää kannattaa hoitaa?

Eturauhassyöpää kannattaa hoitaa oman alueesi alue- tai keskussairaalassa, joita on jokaisen Yliopistosairaalapiirin alueella.

Näistä löytyy paras tietotaito ja tekninen välineistö diagnostiikan tekemiseksi ja oikeiden hoitojen valitsemiseksi ja toteuttamiseksi.

Kannattaa olla kriittinen verkosta saatavan, etenkin maksullisten toimijoiden tarjoaman informaation suhteen.

Kun arvioit tiedon luotettavuutta, mieti onko tietoa tarjoavalla lähteellä sidonnaisuuksia, etenkin kaupallisia sidonnaisuuksia.

Jos hoitoon liittyy ansaintalogiikka, mieti kahteen kertaan, kannattaisiko pyytää toinen mielipide riippumattomalta taholta.

Suomalainen erikoissairaanhoito on erittäin laadukasta ja verovaroin meille kaikille tasa-arvoisesti saatavilla.

Mikä on PSA?

PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine. Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. Vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille on tehtävä PSA-määritys ja muut asianmukaiset tutkimukset mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi.

Lue lisää
mies-ja-tabletti

Periytyykö eturauhassyöpä?

Pohjoismaiseen kaksosaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella eturauhassyövän kehittymisessä perimällä on suurin merkitys tutkituista syövistä. Jos miehen isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, hänen riskinsä sairastua on kaksinkertainen verrattuna miehiin, joiden suvussa eturauhassyöpää ei ole esiintynyt.

Lue lisää
isä-ja-poika