Todennäköisyys siihen, että miehen eturauhasesta löydettäisiin eturauhassyöpäsoluja, jos kaikille miehille tehtäisiin tarkat tutkimukset, lähenee miehen ikää vuosissa (60-vuotiaalla 60%, 80-vuotiaalla 80%). On arvioitu, että joka kymmenes piilevä eturauhassyöpä voisi kehittyä oireita antavaksi sairaudeksi.
Suomalaisen miehen riski sairastua eturauhassyöpään ennen 80 ikävuotta on 13% ja riski kuolla siihen on 4,3%.
Suurin osa eturauhassyöpädiagnoosin saaneista miehistä ei kuitenkaan koskaan saisi oireita eturauhassyövästä, saatikka menehtyisi siihen, vaikka syöpää ei hoidettaisi lainkaan. Tämä johtuu siitä, että suurin osa eturauhassyövistä on niin hitaasti eteneviä, että potilaalla olevat muut sairaudet tai korkea ikä lyhentävät merkittävästi aikaa, jolloin eturauhassyöpä ehtisi edetä.
Osa eturauhassyövistä sen sijaan on sellaisia, että ne tulee hoitaa (ns. kliinisesti merkittävä syöpä). Jos potilaalla on paikallinen kliinisesti merkittävä eturauhassyöpä, pyritään parantaviin, kuratiivisiin hoitoihin. Mitä enemmän potilaalla katsotaan olevan elinaikaa (nuori, vähän perussairauksia), sitä todennäköisemmin päädytään leikkaushoitoon (radikaaliprostatektomia). Leikkaukseen päädytään usein myös, jos potilaalla on merkittäviä virtsavaivoja. Jos sen sijaan potilaan odotettavissa oleva elinaika on lyhyt (enemmän ikää ja/tai perussairauksia), päädytään useammin sädehoitoon.
Jos eturauhassyöpä on jo toteamisvaiheessa eli diagnoosihetkellä levinnyt kauemmas elimistöön, ei parantavaa hoitoa ole yleensä tarjolla. Sen sijaan hoidoilla pyritään lisäämään potilaan elinaikaa sekä parantamaan elämänlaatua eli lisäämään ns. laatupainotteisia elinvuosia (QALY, Quality Adjusted Life Years).
Viimeisten vuosien aikana eturauhassyövän diagnostiikassa, hoidossa ja seurannassa on tapahtunut useita uudistuksia, jotka ovat merkittävästi parantaneet potilaiden ennustetta ja vähentäneet eturauhasyövästä ja sen hoidosta koituvia haittoja.
Suomalaineneturauhassyopa.fi -sivusto on nyt saanut uuden ja tuoreemman ilmeen. Näiltä sivuilta löydät lisätietoa kaikista yllä mainituista eturauhassyöpään liittyvistä asioista.
Tällä sivustolla pyrimme tarjoamaan lukijalle tutkimukseen ja kokemukseen perustuvaa, värittymätöntä tietoa eturauhassyövästä. Tietoja, joka ei ole esimerkiksi taloudellisten intressien takia vääristynyttä, kuten on tilanne joidenkin yksityisten, taloudellista voittoa tavoittelevien palveluntarjoajien kohdalla.
Sivuille kootaan myös ajantasaista uutisvirtaa uusimmista merkittävistä eturauhassyöpään liittyvistä tutkimustuloksista. Lisäksi sivuille lisätään myös videoita selventämään erilaisia eturauhassyöpään liittyviä asioita.
Tervetuloa!
Antti Rannikko
Urologian apulaisprofessori
Helsingin yliopisto
Eturauhanen (lat. prostata, eng. prostate) on pieni lantion pohjassa oleva elin, jonka kehitys on mieshormoneista eli androgeeneista riippuvaista. Nuorella aikuisella miehellä eturauhanen on noin saksanpähkinän kokoinen ja iän myötä eturauhanen kasvaa suurimmalla osalla miehiä toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Eturauhasen tehtävä on tuottaa siemennestettä.
Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine. Vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille PSA-määritys ja muut asianmukaiset tutkimukset on tehtävä mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi.
Paikallinen ja parannettavissa oleva eturauhassyöpä ei juurikaan oireile, vaan oireet johtuvat samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa liikakasvussa, mm. virtsavaivat.
Pohjoismaiseen kaksosaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella eturauhassyövän kehittymisessä perimällä on suurin merkitys tutkituista syövistä. Jos miehen isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, hänen riski sairastua on kaksinkertainen verrattuna miehiin, joiden suvussa eturauhasyöpää ei ole esiintynyt.
– Antti Rannikko
26.11.2021 Italialainen tutkijaryhmä analysoi urologisten syöpien kuolleisuustrendejä EU- ja muissa ...
3.11.2021 Aktiivinen seuranta on nykyään laajalti hyväksytty hoitomuoto matalan riskin paikallisessa...
21.10.2021 Jonkun verran on näyttöä, että koronainfektio on harvinaisempi ja mahdollisesti parempien...
11.10.2021 Syyskuun 11. päivän terroriteoista tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Kolmoistornien ...
Does Protocol Make a Difference? Seems it doesn’t, in intermediate terms. Let’s grade and stage patients properly initially and concentrate our FU efforts on the later years.
https://www.eu-openscience.europeanurology.com/article/S2666-1683(21)01697-9/fulltext#.YYuG5U0qSgI.twitter
Miljardi riviä kliinistä dataa, satoja teratavuja kliinisen ja histologisen kuvantamisen dataa ja genomidataa odottaa sinua!
Jos R, #python, #bigdata ja #ai ovat tuttuja kurkkaa alle👇
#postdocposition #väitöskirjantekijä #datascientist #gradu
https://www2.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/postdoctoral-researcher-doctoral-student-bioinformatician-positions-in-urological-cancer-research
Ever considered a #job that makes a difference?
Want to be part of a multidisciplinary team trying to resolve mysteries of #prostatecancer?
#postdocposition #phdposition #datascientist
Look no further, look below👇 https://www2.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/postdoctoral-researcher-doctoral-student-bioinformatician-positions-in-urological-cancer-research
