Levinneisyystutkimukset

Levinneisyystutkimukset

Eturauhassyövän paikallista levinneisyyttä arvioidaan paitsi tunnustelun (tuseeraus), transrektaalisen ultraäänitutkimuksen (TRUS) ja nykyään myös enenevästi magneettikuvauksen avulla. Magneettikuvaus (MRI) on merkittävästi parantanut eturauhassyövän diagnostiikkaa.

Eturauhassyöpä lähettää etäpesäkkeitä tyypillisesti ensin lantion alueen imusolmukkeisiin ja myöhemmin erityisesti luustoon.

Matalan riskin eturauhassyövässä levinneisyystutkimuksia ei tarvitse tehdä (sillä riskin syövän etäpesäkkeisiin on olematon). Korkeamman riskin eturauhassyövissä perinteiset levinneisyystutkimukset ovat vartalon tietokonekuvaus (TT) ja luuston isotooppikuvaus eli ns. luustokartta (ns. ”bone scan”). Lantion alueen imusolmukemetastaasien ja luustopesäkkeiden toteamiseksi käytetään myös magneettikuvausta ja ns. PET-kuvausta eli positroniemissiotomografiaa yhdistettynä tietokonetomografiaan (PET-TT).

PET-kuvaus on näistä kaikkein herkin osoittamaan eturauhassyövän etäpesäkkeitä, mutta ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että se parantaisi potilaan hoitoa eli lisäisi potilaiden elinaikaa tai vähentäisi haittoja. Myös PET-kuvaukseen liittyy vääriä negatiivisia löydöksiä eli se ei näytä kaikkia etäpesäkkeitä ja siihen liittyy myös vääriä positiivisia löydöksiä eli kuvauksessa näkyvä kertymä ei olekaan eturauhassyöpää.

Käytännössä kaikki eturauhassyövän hoitoja selvittävät tutkimukset perustuvat vartalon tietokonekuvauksella ja luustokartalla tehtyihin levinneisyysselvityksiin, joten tällä hetkellä ei ole tietoa, miten MRI tai PET-kuvauspohjaisia levinneisyystutkimuksia pitäisi tulkita hoitotutkimusten valossa.

Kuvantamisia, kuten kaikkia muitakin tutkimuksia, tehdessä on hyvää pitää mielessä, että tutkimuksen tuloksella pitäisi olla jotain merkitystä eli sen pitäisi vaikuttaa hoitoon. Tämä vaikutus pitäisi olla myös tutkimuksella osoitettu eikä pelkkä mielipide, sillä on riski, että turhista tutkimuksista ja hoidoista on jopa haittaa. Tämän takia kaikki tutkimukset ja hoidot, joista ei ole tieteellistä näyttöä, olisi hyvä tehdä kliinisissä tutkimuksissa. Vain näin saamme selvyyden, mitkä tutkimukset ja hoidot ovat lopulta hyödyllisiä.

Lue lisää eturauhassyövän diagnostiikasta:

Viitteet ja linkit:

  • Kenttämies A, Rannikko A. Eturauhassyövän magneettikuvaus. Duodecim. 2015;131(13-14):1233-44
  • www.kaypahoito.fi