Odottavaan eli passiiviseen seurantaan (WW-engl. WatchfulWaiting) päädytään, jos potilaan elinajan ennuste on lyhyt potilaan korkean iän tai sairauksien takia eikä eturauhassyövän hoidosta ole potilaalle todennäköisesti mitään hyötyä.
Jos kyseessä on esimerkiksi monisairas vanhus, joka toistaiseksi pärjää kotona kotiavun turvin, saattaa välittömästi aloitettu hormonaalinen hoito olla jopa haitallinen aiheuttamiensa sivuvaikutusten, kuten anemisoitumisen, osteoporoosin ja lihasmassan vähenemisen takia. Tällöin välittömästi aloitettujen hoitojen vaihtoehtona on olla aloittamatta mitään hoitoa. Jos tauti kehittyy oireita aiheuttavaksi, aloitetaan yleensä hormonaalinen hoito hidastamaan taudin etenemistä ja helpottamaan oireita.
Mikä on PSA?
PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine. Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. Vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille on tehtävä PSA-määritys ja muut asianmukaiset tutkimukset mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi.
Miten eturauhassyöpä oireilee?
Paikallinen ja parannettavissa oleva eturauhassyöpä ei juurikaan oireile, vaan oireet johtuvat samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa liikakasvussa, mm. virtsavaivat.
Periytyykö eturauhassyöpä?
Pohjoismaiseen kaksosaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella eturauhassyövän kehittymisessä perimällä on suurin merkitys tutkituista syövistä. Jos miehen isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, hänen riskinsä sairastua on kaksinkertainen verrattuna miehiin, joiden suvussa eturauhassyöpää ei ole esiintynyt.
