Eturauhassyöpä on miesten ylivoimaisesti yleisin syöpä, kuten rintasyöpä naisilla. Molemmat syövät ovat hormoniriippuvaisia. Eturauhassyöpä on useimmiten oireeton ja hyväennusteinen. Eturauhassyöpiä on kuitenkin äkäisyydeltään hyvinkin erilaisia ja pieni osa niistä on hyvin aggressiivisia.
Paikallinen, eturauhasen sisäinen, eturauhassyöpä ei lähtökohtaisesti aiheuta oireita. Potilaalla voi olla samanaikaisesti virtsaamiseen liittyviä oireita, joiden taustalla on kuitenkin hyvänlaatuisia ja tyypillisesti ikääntymiseen liittyviä syitä, kuten eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu.
Eturauhasen ulkopuolelle kasvanut tai etäpesäkkeinen eturauhassyöpä voi aiheuttaa oireita kuten luustokipua (esimerkiksi alaselkä).
Eturauhassyöpädiagnoosi perustuu harvoin oireisiin, useammin koholla olevan PSA:n takia tehtyihin tutkimuksiin.
PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhassyövän diagnostiikassa käytetty merkkiaine.
PSA on proteiini, jota eturauhasen hyvänlaatuiset ja pahanlaatuiset epiteelisolut tuottavat ja erittävät verenkiertoon.
Veren PSA pitoisuus nousee eturauhassyövässä, mutta ei ole olemassa selvää raja-arvoa ”normaalin” ja ”epänormaalin” PSA -arvon välillä.
PSA:ta voivat nostaa myös monet muut tekijät kuin eturauhassyöpä, kuten eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja tulehdukset (esimerkiksi kuumeinen ”flunssa”, vatsatauti). Infektion jälkeen koholla oleva PSA pitäisi aina kontrolloida. PSA:ssa esiintyy myös satunnaista vaihtelua sekä eri laboratoirioiden välistä vaihtelua.
Jatkotutkimukset pitäisi tehdä urologin toimesta joko aluesairaaloissa, keskussairaaloissa, yliopistosairaaloissa tai yksityisellä puolella.
Tutkimuksissa selvitetään kokonaistilanne ja mahdolliset muut PSA:ta nostavat tekijät sekä arvioidaan mahdollisten jatkotutkimusten tarve.
Eturauhassyövän seulonnasta väestössä PSA:ta käyttäen on olemassa yksi laadukas satunnaistettu tutkimus, jossa Suomi oli suurin osallistujamaa.
Tutkimuksessa osoitettiin, että PSA seulonnalla voitiin vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta jonkin verran (vaikutuksen suuruus vastaava kuin rintasyöpäseulonnassa), mutta haitat olivat merkittävät.
Tyypillisin haitta on turhien eturauhassyöpien löytyminen. Eturauhassyöpä on ikääntymiseen vahvasti liittyvä syöpä ja syövistä jopa puolet on sellaisia, joista ei ole potilaalle mitään vaaraa. Jos tällainen syöpä löydetään, voi siitä olla potilaalle pelkästään haittaa. Konkreettisesti haitta voi olla potilaalle annettu turha hoito haittavaikutuksineen ja kustannuksineen. Erityinen riski tähän on vakuutuspohjaisessa terveydenhuollossa, jossa hoitava yksikkö hyötyy taloudellisesti tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista.
Paikallinen eturauhassyöpä on lähtökohtaisesti parannettavissa esimerkiksi leikkaushoidolla (robottiavusteinen leikkaus) tai sädehoidolla.
Osa eturauhassyövistä voi uusiutua parantavaksi tarkoitetun hoidon jälkeen ja tässäkin vaiheessa on olemassa vielä hyviä hoitovaihtoehtoja.
Myös levinneen etäpesäkkeisen eturauhassyövän hoitoon on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja, joilla potilaan elinaikaa voidaan lisätä ja elämänlaatua parantaa.
Eturauhassyöpä on tyypillisesti hyvin hitaasti etenevä syöpä eikä sen hoitamisessa ole kiirettä.
Eturauhassyöpää kannattaa hoitaa oman alueesi alue- tai keskussairaalassa, joita on jokaisen Yliopistosairaalapiirin alueella.
Näistä löytyy paras tietotaito ja tekninen välineistö diagnostiikan tekemiseksi ja oikeiden hoitojen valitsemiseksi ja toteuttamiseksi.
Kannattaa olla kriittinen verkosta saatavan, etenkin maksullisten toimijoiden tarjoaman informaation suhteen.
Kun arvioit tiedon luotettavuutta, mieti onko tietoa tarjoavalla lähteellä sidonnaisuuksia, etenkin kaupallisia sidonnaisuuksia.
Jos hoitoon liittyy ansaintalogiikka, mieti kahteen kertaan, kannattaisiko pyytää toinen mielipide riippumattomalta taholta.
Suomalainen erikoissairaanhoito on erittäin laadukasta ja verovaroin meille kaikille tasa-arvoisesti saatavilla.