Eturauhassyövän diagnosointi

Eturauhassyövän diagnosointi perustuu kliiniseen tutkimukseen, laboratoriokokeisiin, mahdolliseen kuvantamiseen (magneettikuvaus eli MRI) ja lopulta eturauhasen koepaloihin.

Jos syöpä löytyy, täytyy mikroskooppiseen tutkimukseen perustuva histologinen luokitus määrittää. Sen ja levinneisyysluokituksen perusteella hoitava urologi, yhdessä potilaan kanssa, tekee päätöksen käytettävissä olevista hoitovaihtoehdoista. Syövän käyttäytymistä voidaan ennustaa parhaiten määrittelemällä sen histologinen luokka (ns. Gleasonin luokitus). Gleasonin luokituksen tekee patologi tutkiessaan eturauhasesta otetut neulanäytteet.

Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine.

Paikallisesta eturauhassyövästä ei ole käytännössä mitään oireita, joten paikallista ja parannettavissa olevaa eturauhassyöpää ei mies voi juurikaan itse epäillä oireiden perusteella. Jos potilaalla on paikallinen eturauhassyöpä ja virtsaamiseen liittyviä oireita, johtuvat oireet yleensä samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta, ei eturauhassyövästä.

HUS:n eturauhassyöpäpotilaan hoitopolun löydät osoitteesta: https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/eturauhassyopapotilaan-hoitopolku

Jos potilaalla epäillään eturauhassyöpää, kuuluu hyvään kliiniseen käytäntöön perusteellinen anamneesi eli esitietojen selvittäminen. Eturauhassyövässä perinnöllisyyden merkitys on tärkeä ja potilaalta tuleekin kysyä muun muassa, onko lähisuvussa ollut eturauhassyöpää.

Lue lisää

Status eli kliininen tutkimus tehdään kulloiseenkin tilanteeseen soveltaen. Perustutkimuksiin kuuluu aina eturauhasen tunnustelu eli tuseeraus. Tyypillistä PSA:n avulla löydetyille syöville on, että suurin osa niistä ei ole kliinisesti osoitettavissa eli tuseeraamalla.

Lue lisää

Jos potilaalla epäillään eturauhassyöpää ja hänen katsotaan hyötyvän mahdollisesta eturauhassyöpädiagnoosista, pitää potilaalta aina mitata seerumin PSA-pitoisuus.

Lue lisää

Eturauhassyövän diagnoosia ei voi tehdä pelkästään esitietojen, kliinisen tutkimuksenja laboratorio- tai kuvantamistutkimusten avulla. Lopullinen diagnoosi perustuu aina patologin tekemään histologiseen määritykseen eturauhasen koepaloista.

Lue lisää

Eturauhassyövän paikallista levinneisyyttä arvioidaan  nykyään enenevästi myös magneettikuvauksen avulla. Magneettikuvaus (MRI) on merkittävästi parantanut eturauhassyövän diagnostiikkaa.

Lue lisää

Eturauhasesta otettujen koepalojen perusteella patologi pystyy arvioimaan syövän pahanlaatuisuusastetta kasvaimen sytologisen (soluopillisen) ja/tai histologisen (kudosopillisen) erilaistumisasteen perusteella.

Lue lisää

Mikä on PSA?

PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine. Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. Vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille on tehtävä PSA-määritys ja muut asianmukaiset tutkimukset mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi.

Lue lisää
mies-ja-tabletti

Miten eturauhassyöpä oireilee?

Paikallinen ja parannettavissa oleva eturauhassyöpä ei juurikaan oireile, vaan oireet johtuvat samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa liikakasvussa, mm. virtsavaivat.

Lue lisää
vanha-pariskunta-pieni

Periytyykö eturauhassyöpä?

Pohjoismaiseen kaksosaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella eturauhassyövän kehittymisessä perimällä on suurin merkitys tutkituista syövistä. Jos miehen isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, hänen riskinsä sairastua on kaksinkertainen verrattuna miehiin, joiden suvussa eturauhassyöpää ei ole esiintynyt.

Lue lisää
isä-ja-poika