Eturauhasen sairaudet

Eturauhasen kolme tärkeintä sairautta ovat tulehdus, hyvänlaatuinen liikakasvu ja syöpä.

Eturauhastulehdus

On arvioitu, että eturauhastulehduksista kärsivien miesten osuus urologien vastaanotoilla saattaa käsittää jopa 25 % koko potilasmäärästä.

Bakteerien aiheuttamat akuutit ja krooniset tulehdukset ovat harvinaisia. Niiden osuus on vain noin 5 % kaikista eturauhasen tulehduksellisista tiloista.

Eturauhastulehduksen oireet riippuvat aiheuttajasta ja syntymekanismista. Tavallisimmat oireet ovat alavatsan tai lantionpohjan jomotus säteillen kiveksiin. Lisäksi voi tuntua kirvelyä virtsatessa.

Äkillinen bakteerin aiheuttama eturauhastulehdus on yleensä seurausta virtsaputken kautta eturauhaseen nousseen bakteerin aikaansaamasta tulehduksesta. Bakteeri voi olla tavallinen iholla oleva bakteeri (kolibakteeri tai stafylokokki) tai esimerkiksi suojaamattomasta sukupuoliyhdynnästä saatu klamydia tai tippuri. Myös koepalan otto eturauhasesta voi aiheuttaa tulehduksen. Tulehdukselle altistavat huonontunut virtsaaminen esim. eturauhasen liikakasvun tai virtsaputken arpisen ahtauman takia.

Potilaalla on virtsatulehduksen oireet ja usein kuumetta, ja joskus taudinkuva on jopa septinen. Usein bakteereita on todettavissa jo tavallisessa virtsanäytteessä ja CRP-pitoisuus on suurentunut. Eturauhanen aristaa voimakkaasti, ja akuuttiin eturauhastulehdukseen voi liittyä myös virtsaumpi. Antibiootiksi valitaan ensisijaisesti fluorokinoloni, joka imeytyy suun kautta otettuna hyvin ja tunkeutuu myös hyvin eturauhaskudokseen. Antibioottihoidon kokonaiskeston tulisi olla vähintään 4–6 viikkoa, jotta tulehdus ei pääse kroonistumaan.

Krooninen bakteerin aiheuttama eturauhastulehdus tuottaa lievempiä mutta monimuotoisia alavatsan kipuja sekä virtsaamiseen ja siemensyöksyyn liittyviä oireita. Siemennesteessä voi myös esiintyä verta. Bakteereja on todettavissa eturauhasen hierontatestin jälkeen virtsakokeessa. Antibioottihoito valitaan herkkyysmäärityksen mukaan, ja sen kestoksi suositellaan 2–3:a kuukautta, sillä tulehdus uusiutuu muutoin helposti. Myös alfasalpaaja-tyyppinen lääkitys voi olla hyödyllinen, varsinkin jos potilaalla esiintyy virtsaamisoireita. Se saattaa myös parantaa antibiootin tunkeutumista eturauhaskudokseen relaksoimalla eturauhasen sileää lihaksistoa.

Sen sijaan ns. abakteriellit eli bakteerittomat, krooniset eturauhastulehdukset, prostatiitit ovat varsin tavallisia jo nuorilla alle 20-vuotiailla, mutta varsinkin keski-ikäisillä miehillä.

Kroonisesta eturauhastulehduksesta käytetään myös nimitystä̈ miehen krooninen lantion kiputila kuvaamaan oireiden esiintymistä. Joskus käytetään myös termiä prostatodynia-kipu eturauhasessa. Kuitenkin krooninen eturauhastulehdus on käytännön terminä̈ vakiintunut. Potilaalla on vaihtelevasti viikkojakin kestävää alavatsan ja sukuelinten seudun pakotusta, virtsaamishäiriöitä, seksuaalista haluttomuutta ja erektio-ongelmia. Lisäksi voi olla paineen tunnetta peräaukon seudussa ja kipuja istuessa. Potilailla voi olla myös tunne-elämän ongelmia. Eri tulehdustyypeistä pitkäaikaiset tulehdukset ovat yleisimpiä, ja niitä esiintyy noin 15 %:lla miehistä.

Nämä bakteerittomat tulehdustilat ovat usein hyvin frustroivia sekä potilaan että urologin kannalta, koska ne luonteeltaan ovat todellakin kroonisia ja aiheuttavat potilaille oireita useiden vuosien aikana, tosin välillä saattaa olla pitkiäkin, viikkoja, jopa kuukausia kestäviä oireettomia kausia. Tuntuu siltä, että näiden tulehdusten määrä on selvästi viime vuosina lisääntynyt. Altistavina tekijöinä on todettu kylmettymisen ja alkoholin käytön merkitys. Monen potilaan kohdalla stressitilanteilla on selvä yhteys oireiden ilmaantumiseen tai pahenemiseen. Näiden abakteriellien prostatiittien etiologia on suurelta osin täysin epäselvä. Onko niiden aiheuttaja jokin meille vielä tuntematon bakteeri tai muu mikrobi vai onko sittenkin enemmän kysymys eturauhasen toiminnallisesta häiriöstä kuin varsinaisesta tulehduksesta? Kuitenkin varsin tyypilliset oireet, esim. kivut alavatsassa ja sukuelinten seudussa saavat aikaan pelkoja pahemmista sairauksista kuten syövästä, ja ovat sen vuoksi potilaan psyykeä rasittavia. Tämän vuoksi hyvä potilas-lääkäri-suhde on ratkaisevan tärkeä näitten potilaitten kohdalla, varsinkin kun mitään parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole olemassa. https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5757-9 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00211

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on miehen yleisin kasvain. Se alkaa kehittyä jo 40 ikävuoden jälkeen aiheuttaen virtsaamisvaivoja noin kolmella neljäsosalla meistä 50 vuotta täyttäneistä miehistä. Eräs mahdollinen altistava tekijä hyvänlaatuisen liikakasvun synnylle on estrogeenisten sukuhormonien suhteellisen osuuden lisääntyminen miehellä ikääntymisen myötä. Mahdollista on, että tämän hormonimuutoksen seurauksena eturauhasen sileästä lihaskudoksesta ja sidekudoksesta koostuvan tukikudoksen eli strooman määrä alkaa kasvaa. Liikakasvun määrä ei ole kuitenkaan suorassa suhteessa hoidon tarpeeseen, johon vaikuttavat monet muutkin seikat, eikä vähiten potilaan subjektiiviset tuntemukset, hänen sopeutumisensa oireiden häiritsevyyteen. Nykyisin yhä harvemmin tilanne etenee virtsaummen asteelle.

Liikakasvun aiheuttamat oireet voidaan jakaa kerääntymisoireisiin (tiheä virtsaamistarve, yönaikainen virtsaaminen, virtsauspakko ja siihen liittyvä virtsan karkaaminen eli ns. pakkoinkontinenssi) ja tyhjennysoireisiin (virtsantulon viipyminen, heikentynyt virtsasuihku, ponnistuksen tarve virtsatessa, virtsauksen keskeytyminen, vajaan tyhjentymisen tunne ja virtsaumpi).

Oireiden vaikeusastetta selvitetään kyselylomakkeilla (esim. DAN-PSS-1-lomake). Vaikeusasteella eli oireiden häiritsevyydellä on merkitystä hoidon tarvetta ja hoitomuodon valintaa arvioitaessa.

Tärkeä tutkimus on myös eturauhasen tunnustelu mahdollisen eturauhassyöpäepäilyn takia (kyhmy tai kovettuma eturauhasessa).

Laboratoriokokeista keskeisiä ovat virtsakokeen tutkiminen ja veren kreatiniiniarvon (munuaisten toimintakoe) ja prostataspesifisen antigeenin (PSA) määrittäminen mahdollisen eturauhassyövän takia.

Oleellinen ja hyvä tutkimus on virtsateiden ultraäänitutkimus, jolla saadaan lisävalaistusta munuaisten tilasta, jäännösvirtsan määrästä rakossa ja myös varsin tarkka käsitys eturauhasen koosta.

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun takia Suomessa hoidetaan vuosittain noin 200 000 miestä, joista valtaosa (yli 95 %) hoidetaan lääkkein, loput kirurgisesti.

Lievistä tai keskivaikeista oireista kärsiville riittää usein pelkkä seuranta, jos oireet eivät merkitsevästi haittaa elämää tai tutkimuksissa ei ole todettu mitään komplikaatioita.

Lääkehoitoja käytetään vaikeammissa tapauksissa, kun oireita on häiritsevässä määrin.

Alfasalpaajat lievittävät oireita, lisäävät virtsasuihkun huippuvirtaamaa ja vähentävät jäännösvirtsan tilavuutta. Haittavaikutuksina voi ilmetä huimausta, heikotusta ja ejakulaatiohäiriöitä.

5-alfareduktaasin estäjiä käytetään selvästi suurentuneen eturauhasen hoidossa, koska ne pienentävät eturauhasen kokoa keskimäärin 20 % puolen vuoden kuluessa. Oireet lievittyvät, ja virtsasuihkun huippuvirtaama paranee. Merkittävät haittavaikutukset liittyvät seksuaalitoimintoihin.

Leikkaus – eli kirurginen (kajoava) hoito on ensisijainen vaihtoehto, jos jäännösvirtsa on toistuvasti yli 300 ml, potilaalla on rakossa suuri divertikkeli eli umpipussi, uusiutuvaa verivirtsaisuutta tai virtsatieinfektio, potilaalla on vaikeita oireita kuuden kuukauden lääkehoitokokeilun jälkeen tai potilas haluaa leikkaukseen.

Höyläysleikkaus (TURP) on edelleen hoitomuotojen kultainen standardi, johon uudempia hoitoja verrataan.

Perinteisiä kajoavia hoitoja ovat avoleikkaus ja eturauhasen höyläys- ja halkaisutoimenpiteet. Nykyään ns. viherlaserhoidosta on tullut useissa tapauksissa avoleikkauksen tai höyläyshoidon vaihtoehto. Sen etuna on vähäinen verenvuodon riski.

Magneettikuvausohjattua eturauhasen kuumennushoitoa ultraäänellä virtsaputken kautta (TULSA) voidaan pitää vielä kokeellisena hoitona, kuten myös REZUM-hoitoa, jossa virtsaputken kautta ruiskutetaan kuumaa vesihöyryä eturauhaseen. Virtsaputken kautta annettavaa eturauhasen sisäistä mikroaaltohoitoa (TUMT) ja neulakuumennushoitoa (TUNA) ei enää käytettäne Suomessa.

Virtsaputken kautta asetettu kestokatetri soveltuu tilapäiseen käyttöön kroonisessa virtsaummessa ennen kuin potilas hoidetaan leikkauksella. Potilaan itsensäkin suorittama toistokatetrointi on hyvä kroonisen virtsaummen hoitomuoto soveltuvissa tapauksissa. https://www.kaypahoito.fi/hoi11010 http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104211946 https://doi.org/10.1177%2F1756287218793084

Kyetäksemme vastaamaa tulevien vuosien kasvaviin haasteisiin eturauhassairauksien hoidossa tarvitsemme enemmän arkirutiinin tekijöitä, urologeja. Ja toisaalta voidaksemme toimia kunkin yksittäisen potilaan kohdalla parhaalla mahdollisella ja mahdollisesti myös edullisimmalla tavalla tarvitsemme lisää kliinistä ja perustutkimusta ja niiden yhteensovittamista uusien ja parempien diagnostisten, hoidollisten ja ennusteellisten menetelmien kehittämiseksi.

Lue lisää eturauhasesta

Ajankohtaista