Tuseeraus suoritetaan yleensä potilaan maatessa kyljellään lonkat ja polvet koukistettuina tai potilaan seistessä etukumarassa käsivarsiinsa nojaten. Tutkimuksessa on tärkeintä arvioida, tuntuuko eturauhasessa kyhmyjä tai kovettumia. Jokainen kyhmy herättää syöpäepäilyn (vaikkakaan jokainen kyhmy ei automaattisesti tarkoita syöpää) ja on riittävä syy ohjata potilas urologille jatkotutkimuksiin. Jos tuseeraus herättää syöpäepäilyn, arvioidaan samalla myös syövän paikallista levinneisyyttä, joka vaikuttaa oleellisesti mahdollisiin hoitovaihtoehtoihin. Tuseeraten voidaan myös arvioida aristaako potilas eturauhastaan (eturauhasen tulehdus). Sen sijaan eturauhasen koon tarkka arvioiminen tuseeraamalla on vaikeaa.
Potilaan vatsa olisi hyvä inspektoida eli tarkastaa silmämääräisesti ja palpoida eli tunnustella. Arvet antavat viitteitä mahdollisista aiemmista leikkauksista, joita potilas ei aina muista mainita, vaikka niistä anamneesia otettaessa kysytään. Aiemmilla leikkauksilla voi olla merkitystä jatkotutkimusten ja hoitojen kannalta.
Jos anamneesin perusteella on syytä epäillä levinnyttä eturauhassyöpää, on tärkeää tutkia imusolmukealueet (mm. nivuset) sekä selkäranka, joka tulee tunnustella ja koputella. Aristus voi viitata etäpesäkkeeseen tai sen aiheuttamaan murtumaan. Lisäksi muut mahdolliset kivuliaat tai särkevät alueet tulee tutkia.
Useimmilla potilailla, jotka hakeutuvat tutkimuksiin eturauhassyöpäepäilyn tai sen pelon takia, on samanaikaisesti eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua (prostatahyperplasia, BPH), joka on miesten yleisin hyvänlaatuinen kasvain. Tyypillisiä oireita eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta on huonontunut virtsasuihku, tiheävirtsaisuus ja öinen virtsaamisen tarve. Jos tilanne etenee, saattaa potilaalle kehittyä yliaktiivisen rakon oireita (hyvin äkillinen virtsaamisen tarve ja äärimuotona virtsan karkaaminen), toistuvia virtsatieinfektioita, suuret jäännösvirtsamäärät (äärimuotona virtsaumpi).
PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine. Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. Vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille on tehtävä PSA-määritys ja muut asianmukaiset tutkimukset mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi.
Paikallinen ja parannettavissa oleva eturauhassyöpä ei juurikaan oireile, vaan oireet johtuvat samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa liikakasvussa, mm. virtsavaivat.
Pohjoismaiseen kaksosaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella eturauhassyövän kehittymisessä perimällä on suurin merkitys tutkituista syövistä. Jos miehen isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, hänen riskinsä sairastua on kaksinkertainen verrattuna miehiin, joiden suvussa eturauhassyöpää ei ole esiintynyt.