Eturauhassyövän jälkiseuranta

Eturauhassyövän jälkiseuranta

Eturauhassyövän seurannan tarkoituksena on kontrolloida hoidon tehoa ja potilaan hoitomyöntyvyyttä sekä tunnistaa ja puuttua hoitojen tai taudin mahdollisesti aiheuttamiin haitta- ja/tai sivuvaikutuksiin.

Eturauhassyöpä voi käyttäytyä kliinisesti hyvin eri tavoin: se voi olla hyvin aggressiivinen, nopeasti etenevä ja kuolemaan johtava tauti tai toisaalta hyvin hitaasti etenevä “krooninen” sairaus, joka ei nuorellekaan potilaalle ehdi tämän elinaikana aiheuttaa mitään vaivaa. Diagnoosihetkellä eturauhassyöpä voi myös olla hyvin eri tavoin edennyt (eturauhasen sisäinen tai laajasti etäpesäkkeitä lähettänyt). Täten on myös selvää, että hoito vaihtelee yllämainittujen seikkojen takia hyvinkin paljon (katso luku hoidoista) ja hoitojen jälkeinen seuranta suunnitellaan usein annetun hoidon mukaan. Valittuun seurantaohjelmaan vaikuttaa myös potilaan sairastaman eturauhassyövän luonne eli kuinka suuri on riski taudin etenemiselle ja mahdollisille haittavaikutuksille.

Seurannan kulmakiviä ovat PSA:n määritys ja oireiden kartoitus. Jos hoitojen jälkeen mittaamattomaksi pudonnut PSA kääntyy seurannan aikana jälleen nousuun, merkitsee se taudin uusiutumista. Potilaalla ei välttämättä ole tässä vaiheessa mitään oireita, sillä PSA on seurannassa erittäin herkkä ja ennustaa taudin uusiutumista ja paljon ennen kliinisten oireiden ilmaantumista.

Hoidon jälkeistä PSA-vastetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota matalimpaan saavutettuun PSA-tasoon (nadir-arvo), aikaan, joka hoidosta kuluu matalimman PSA-tason saavuttamiseen ja PSA:n nousunopeus sen mahdollisesti kääntyessä nousuun.

Eturauhassyöpä voi uusiutua vuosienkin seurannan jälkeen, vaikkakin uusiutuminen esimerkiksi 15 vuotta leikkauksen jälkeen onkin harvinaista. Taudin uusiutuessa paikallisesti, voidaan potilas pyrkiä vielä parantamaan, sen sijaan pidemmälle edenneissä taudeissa saattaa varhain aloitettu toisen vaiheen hoito (hormonihoito) tai kolmannen vaiheen hoito (solusalpaajahoito) olla potilaalle hyödyllinen, elinaikaa ja elämänlaatua, lisäävä vaihtoehto.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ohje

Jokaisen eturauhassyöpäpotilaan asianmukaiseen hoitoon kuuluu seuranta. Potilasta seurataan joko erikoissairaanhoidossa (HYKS) tai perusterveydenhuollossa. PSA-seuranta voidaan myös osittain automatisoida (mobiiliseuranta). Aktiiviseuranta tapahtuu aina urologian poliklinikalla.

Eturauhasen poistoleikkauksen eli radikaaliprostatektomian jälkitarkastus on kuuden viikon kuluttua leikkauksesta, välitarkastus puolen vuoden ja lopputarkastus vuoden kuluttua leikkauksesta. Näitä edeltää aina PSA-mittaus, elämänlaatukyselykaavakkeen täyttäminen ja tarvittaessa virtsan virtausmittaus.

Jälkitarkastuksessa: 

  • Tarkistetaan potilaan toipuminen ja haavojen paraneminen.
  • Käydään potilaan kanssa läpi patologin tutkimustulokset, jotka koskevat muun muassa kasvaimen aggressiivisuusastetta, kokoa ja imusolmukkeiden tilaa.
  • Arvioidaan liitännäishoitojen tarpeellisuus.

Lopputarkastuksessa:

  • Varmistetaan, ettei potilaalla ole hoitoihin liittyviä haittoja (virtsankarkailu, erektiohäiriö).
  • Varmistetaan, ettei tarvetta lisähoitoihin ole.
  • Suunnitellaan potilaan jatkoseuranta, joka yleensä on mobiiliseuranta (mobiili-PSA).

Seuranta suomalaisen käypähoito-ohjeistuksen mukaan:

Duodecim-seuran Käypä hoito -suositus, 2014.