Aktiiviseuranta | Passiivinen seuranta | Radikaaliprostatektomia | Sädehoito | Hormonaalinen hoito | Hoitojen haitat | Seuranta | Eturauhassyövän ennuste
Aktiiviseuranta | Passiivinen seuranta | Radikaaliprostatektomia | Sädehoito | Hormonaalinen hoito | Hoitojen haitat | Seuranta | Eturauhassyövän ennuste
Aktiiviseuranta (AS – engl. active surveillance) tarkoittaa, että eturauhassyöpäpotilas, joka voitaisiin taudin levinneisyysaste, ikä ja yleiskunto huomioiden hoitaa parantavasti leikkauksella tai sädehoidolla, on sen sijaan tarkassa seurannassa. Jos seurannan aikana kehittyy merkkejä taudin etenemisestä, hoidetaan potilas tässä vaiheessa parantavasti. Aktiiviseurannan tarkoituksena on pyrkiä hoitamaan ne potilaat, jotka hoitoa oikeasti tarvitsevat ja jotka siitä todennäköisimmin hyötyvät. Näin pystyttäisiin vähentämään ylihoitoa ja ylihoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia (seksuaalitoimintojen häiriöt, virtsavaivat, suolen toiminnan häiriöt).
Aktiiviseurannassa potilas on urologin tarkassa seurannassa tietyn tarkasti määritellyn ohjelman mukaisesti ja jos sen aikana ilmenee viitteitä taudin etenemisestä tai muuttumisesta huonoennusteisemmaksi, annetaan potilaalle parantava hoito (leikkaus tai sädehoito).
Tyypilliset aktiiviseurantaan vaadittavat kriteerit ovat:
Aktiiviseuranta perustuu säännöllisiin ja toistuviin kontrollitutkimuksiin, joita tehdään 6-12 kuukauden välein ottamalla PSA-koe ja tekemällä kliininen tutkimus. Uusintakoepalat otetaan vuoden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua. Jos tauti muuttuu kliinisesti merkitykselliseksi (yleisimpinä kriteereinä Gleasonin pistesumman suureneminen yli kuuden, syöpä yli kahdessa neulanäytteessä tai PSA:n nopea suurenemisnopeus (PSA:n kahdentumisaika < 3 vuotta)), potilaalle suositellaan radikaalihoitoa. Seurannalla ei vaikuta olevan merkittäviä elämänlaatuhaittoja lyhyellä aikavälillä, mutta osalle potilaista ajatus syövän pelkästä seurannasta on henkisesti liian raskasta.
Lue lisää eturauhassyövän hoidosta: