Eturauhassyövän hoito määräytyy aina yksilöllisesti potilaan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.
Paikallisessa eturauhassyövässä on mahdollista pyrkiä parantamaan potilas taudistaan (kuratiivinen hoito), jos tähän katsotaan olevan edellytyksiä potilaan ikä, perussairaudet ja potilaan toiveet huomioiden. Levinneessä taudissa ei parantavaa hoitoa ole tarjolla ja hoidoilla pyritäänkin hidastamaan taudin etenemistä ja parantamaan potilaan elämänlaatua (palliatiivinen hoito).
Aina ei hoito edes ole tarpeellista.
Paikallisessa hyväennusteisessa eturauhassyövässä voidaan joissain tapauksissa jäädä seurantalinjalle eli ns. aktiiviseurantaan. Potilaan ollessa iäkäs tai monisairas (elinajan ennuste on ”lyhyt”), ei eturauhassyövän hoidosta ole potilaalle välttämättä mitään hyötyä ja tällöinkin voidaan usein jäädä seurantalinjalle, jolloin puhutaan odottavasta tai passiivisesta seurannasta eli hoito aloitetaan vasta, jos potilaalle kehittyy eturauhassyövästä oireita.
Aktiiviseuranta tarkoittaa, että eturauhassyöpäpotilas, joka voitaisiin taudin levinneisyysaste, ikä ja yleiskunto huomioiden hoitaa parantavasti leikkauksella tai sädehoidolla, on sen sijaan tarkassa seurannassa. Jos seurannan aikana kehittyy merkkejä taudin etenemisestä, hoidetaan potilas tässä vaiheessa parantavasti.
Passiiviseen seurantaan päädytään, jos potilaan elinajan ennuste on lyhyt potilaan korkean iän tai sairauksien takia eikä eturauhassyövän hoidosta ole potilaalle todennäköisesti mitään hyötyä. Jos tauti kehittyy oireita aiheuttavaksi, aloitetaan yleensä hormonaalinen hoito hidastamaan taudin etenemistä ja helpottamaan oireita.
Eturauhasen täydellinen poistoleikkaus eli radikaaliprostatektomia on eturauhassyövän takia tehtävä leikkaus, jossa sekä eturauhanen että eturauhasessa kiinni olevat rakkularauhaset poistetaan. Tarkoituksena on, että eturauhanen poistamalla saadaan poistettua myös eturauhasessa oleva syöpä.
Kivesten testosteronituotanto voidaan lopettaa joko kirurgisesti tai lääkkeellisesti. Kirurgisessa toimenpiteessä, joka voidaan tehdä paikallispuudutuksessa päiväkirurgisena toimenpiteenä, poistetaan kokonaan kivekset ja lisäkivekset tai poistetaan vain kivesten hormonia ja siittiöitä tuottava kudos.
Eturauhassyövän jälkiseurannan tarkoituksena on kontrolloida hoidon tehoa ja potilaan hoitomyöntyvyyttä sekä tunnistaa ja puuttua hoitojen tai taudin mahdollisesti aiheuttamiin haitta- ja/tai sivuvaikutuksiin. Seurannan kulmakiviä ovat PSA:n määritys ja oireiden kartoitus.
Kaikkiin hoitoihin liittyvät sivuvaikutukset ovat välttämätön paha ja niiden merkitystä on arvioitava hoidosta saatavan hyödyn vastapainona. Sivuvaikutukset voivat olla ”vain” potilaan elämän laadun kannalta merkittäviä muutoksia ilman vaikutusta jäljellä olevaan elinaikaan. Mutta monet sivuvaikutukset voivat myös lisätä hänen riskiään altistua, jopa kuolla jonkun muun elimen tai elinjärjestelmän sairauteen.
Mikä on PSA?
PSA on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä merkkiaine. Nykyään eturauhassyöpäepäily herää useimmiten koholla olevan PSA-arvon takia, ei oireiden. Vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille on tehtävä PSA-määritys ja muut asianmukaiset tutkimukset mahdollisen eturauhassyövän toteamiseksi.
Miten eturauhassyöpä oireilee?
Paikallinen ja parannettavissa oleva eturauhassyöpä ei juurikaan oireile, vaan oireet johtuvat samanaikaisesti esiintyvästä eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa liikakasvussa, mm. virtsavaivat.
Periytyykö eturauhassyöpä?
Pohjoismaiseen kaksosaineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella eturauhassyövän kehittymisessä perimällä on suurin merkitys tutkituista syövistä. Jos miehen isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä, hänen riskinsä sairastua on kaksinkertainen verrattuna miehiin, joiden suvussa eturauhassyöpää ei ole esiintynyt.