Hormonaalinen hoito

Hormonaalinen hoito

Kivesten testosteronituotanto voidaan lopettaa joko kirurgisesti tai lääkkeellisesti. Kirurgisessa toimenpiteessä, ns. orkiektomiassa, joka voidaan tehdä paikallispuudutuksessa päiväkirurgisena toimenpiteenä, poistetaan kokonaan kivekset ja lisäkivekset tai poistetaan vain kivesten hormonia ja siittiöitä tuottava kudos (subkapsulaarinen orkiektomia).

Lääkkeellisesti kivesten hormonituotanto voidaan lakkauttaa antamalla luteotrooppista hormonia (LH) vapauttavaa hormonia (LHRH-analogi) suurina annoksina, jolloin aivolisäkkeen etulohkostaperäisin olevan, kivesten testosteronituotantoa stimuloivan LH:n eritys loppuu ja saadaan aikaan ns. lääkkeellinen kastraatio. LHRH-analogi annetaan pistoksina ihonalle tai lihakseen yhden tai kolmen, nykyään jopa kuuden kuukauden välein. Tällaisia LHRH-analogeja ovat busereliini, gosereliini, leuproreliini ja triptoreliini.

Lääkkeellinen kastraatio saadaan aikaan myös antamalla suurina annoksina
naissukupuolihormonia eli estrogeenia. Sen vaikutus perustuu myös LH:n erityksen estämiseen. Mahdollisesti estrogeenilla on myös suoraa sytotoksista vaikutusta eturauhassyöpäsoluihin. Suomessa ja Pohjoismaissa eniten käytetty estrogeeni on ollut lihaksen pistettävä polyestradiolifosfaatti. Orkiektomia, LHRH-analogihoito ja estrogeenihoito ovat yhtä tehokkaita. Niiden vaikutus alkaa varsin nopeasti, muutaman viikon sisällä, orkiektomian lievittävä vaikutus esimerkiksi etäpesäkkeiden aiheuttamassa kivussa jopa muutamassa päivässä. Orkiektomiaan ja LHRH-analogihoitoon liittyy sivuvaikutuksina kuumia aaltoja, hikoilua, anemisoitumista, osteoporoosia, lihasmassan vähenemistä ja impotenssia. Estrogeenihoitoon näitä sivuvaikutuksia liittyy selvästi vähemmän. Sen käyttöä on rajoittanut erikoisesti negatiiviset
sydän- ja verisuonivaikutukset. Se aiheuttaa myös rintojenkasvua ja aristusta, joita tosin voidaan varsin tehokkaasti estää antamalla pienet sädeannokset rintoihin (”mammasädetys”).