Kuopiolaistutkimus sädehoitojen tehosta ja turvallisuudesta

Kuopiolaistutkimus sädehoitojen tehosta ja turvallisuudesta

LL Kristiina Vuolukka väitteli Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 12.2.2021 aiheesta “Targeted Radiotherapy in Postate Cancer” (Eturauhassyövän kohdennettu sädehoito).

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3707-0                                                   

Vastaväittäjänä toimi Dr. Nicholas van As (the Royal Marsden Hospital Lontoo) ja kustoksena dosentti Vesa Kataja, Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä:

I   https://doi.org/10.1080/0284186x.2017.1288923

II  https://doi.org/10.1016/j.brachy.2019.05.005

III https://doi.org/10.1186/s12885-020-06960-9

IV https://doi.org/10.1186/s13014-020-01608-1

Erilaisten sädehoitomuotojen käytöstä ja paremmuudesta paikallisen eturauhassyövän hoidossa ei toistaiseksi ole yksimielisyyttä. Kaikkien niiden tehoa pidetään ilmeisen hyvänä, mutta erimielisyyttä vallitsee niiden aiheuttamista akuuteista ja pitkäaikaishaitoista.

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) aloitti eturauhassyövän ns. matala-annosnopeuksiset (LDR-BT) kudoksen sisäiset sädehoidot ensimmäisenä Suomessa vuonna 1999. Tällä menetelmällä on KYS:ssä hoidettu yli 800 paikallista eturauhassyöpää sairastanutta potilasta. Radioaktiivisten jodijyvien avulla annettava LDR-BT-hoito tehdään nukutuksessa kertatoimenpiteenä.  

LDR-sädehoito on kuitenkin Suomessa jäänyt pois käytöstä ulkoisen sädehoidon kehittymisen ja lyhytetäisyyksisen, kudoksen sisäisen HDR-sädehoidon (high dose rate, suuri annosnopeus) käyttöönoton myötä. 

Robottitekniikkaa hyödyntävä sädehoitolaite CyperKnife® otettiin käyttöön KYS:ssä vuonna 2012, ensimmäisenä (ja on edelleen ainoa) Suomessa ja Pohjoismaissa. Sen avulla toteutetaan ns. stereotaktista sädehoitoa (SBRT) paikallisissa syövissä, joista eturauhassyöpä on tärkeimpiä käyttöaiheita. Tässä hoitomuodossa kohteen tarkasti paikantavaa kuvantamista hyödyntävät sädehoitolaitteet takaavat tarkan kohdentamisen kuvantamalla hoitokohdetta myös säteilytyksen aikana. Hoitokertoja tarvitaan yleensä vain muutama ja hoidon kokonaiskesto on tavallisesti alle kaksi viikkoa. Vuoden 2020 loppuun mennessä KYS:ssä on tällä menetelmällä hoidettu liki 1200 eturauhassyöpäpotilasta.

Väitöskirjatyössä tutkittiin näiden kahden kohdennetun sädehoitomuodon tehoa ja turvallisuutta.

Potilasaineisto koostui kahdesta potilaskohortista. Niistä varhaisempi sisältää KYS:ssä vuosina 1999–2008 LDR-BT-hoidon saaneet paikallista eturauhassyöpää sairastaneet potilaat. Näistä 241 potilaasta 94,2 % kuului matalan tai kohtalaisen riskin ryhmään.

LDR-BT:n teho paikallisen eturauhassyövän hoidossa säilyi hyvänä̈ yli 11 vuoden seuranta-aikana ja 90 % potilaista välttyi vaikeilta virtsateiden pitkäaikaishaitoilta. Sekundaarisyöpien ilmaantuvuus LDR-BT:n jälkeen oli saamaa suuruusluokkaa kuin saman ikäisessä̈ suomalaisessa miesväestössä̈ keskimäärin ja sädehoidon aiheuttamien sekundaarisyöpien riski oli hyvin matala.

Tuoreempi potilaskohortti sisältää KYS:ssä vuosina 2012–2015 SBRT-hoidon saaneet paikallista eturauhassyöpää sairastaneet potilaat. Näistä 218 potilaasta vajaat puolet kuului matalan tai kohtalaisen riskin ryhmään. Hoidosta ei aiheutunut vaikeita akuutteja haittoja ja liki kahden vuoden mediaaniseurannassa vaikeita virtsatie-, peräsuoli tai infektiohaittoja nähtiin kutakin vain alle 2 %:lla potilaista. Myös hoidon teho oli hyvä. 5,3 vuoden mediaaniseurannassa elossa ja etenemisvapaita olivat kaikki matalan riskin potilaat sekä 87,5 % kohtalaisen ja 80 % korkean riskin potilaista. Kaikkiaan potilaista oli elossa vielä 91,5 %, ja seurannan aikana vain kaksi korkean riskin potilasta kuoli eturauhassyöpään.

Väitöskirjan osatöiden tutkimustulosten perusteella SBRT monoterapiana tai yhdistettynä̈ hormonaaliseen lääkehoitoon osoittautui akuuttien haittojen osalta turvalliseksi hoitomuodoksi paikallisen eturauhassyövän hoidossa ja viisivuotisseurannassa SBRT:n teho oli erinomainen, myös korkean uusimisriskin potilailla. Tulokset ovat tieteellisesti merkittäviä molempien hoitomuotojen osalta. Vaikka LDR-BT:n käyttö Suomessa on käytännössä päättynyt, muualla se on edelleen suosittu hoitomuoto. Länsimaisilla potilailla LDR-BT:hen liittyvä kokonaiselossaoloajan ennuste diagnoosivaiheessa on hyvin pitkä, mutta yli kymmenen vuoden seurantatuloksia sen tehosta ja etenkin haitoista on julkaistu hyvin vähän. Modernia sädehoitotekniikkaa edustava SBRT on maailmalla pääasiassa vasta tutkimuksellisessa käytössä matalan ja kohtalaisen riskin potilailla. Väitöstutkimus tuo kaivattua lisätietoa menetelmän haitoista ja tehosta etenkin korkean uusimisriskin potilailla.

No Comments

Post A Comment