Aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, että merkkiaineiden, perinnöllisen riskin ja kliinisten tekijöiden sisällyttäminen eturauhassyövän seulontaan voisi vähentää aggressiivisten syöpien
havaitsematta jäämistä ja parantaa biopsiapäätösten tekemistä.

Stockholm3-testi yhdistää PSA:n, plasman proteiinibiomarkkerit, monigeenisen, perinnöllisen riskin ja kliiniset tekijät monimuuttujaiseksi riskipisteytykseksi.

https://doi.org/10.1016/S1470-2045(15)00361-7

Tutkijat suorittivat toissijaisen analyysin satunnaistetusta STHLM3-MRI-tutkimuksesta.

https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/ANNALS-25-04753

Tutkimukseen osallistui 12 670 ruotsalaista 50–74-vuotiasta miestä, joille tehtiin sekä PSA- että Stockholm3-testit. Poikkeavia seulontatuloksia saaneille miehille tehtiin lisätutkimuksia joko
systemaattisella tai magneettikuvauksella ohjatulla biopsialla, ja kliinisesti merkittäviä eturauhassyöpiä seurattiin kahden vuoden ajan Ruotsin kansallisen syöpärekisterin kautta.

Seurannan aikana 443 miehellä diagnosoitiin kliinisesti merkittävä eturauhassyöpä. Stockholm3-testi osoitti huomattavasti suurempaa herkkyyttä kuin pelkkä PSA-testi (90 % vs. 74 %) ja laski väärien negatiivisten tulosten määrän 26 prosentista 10 prosenttiin säilyttäen samalla samanlaisen spesifisyyden (89 % vs. 90 %).

Päätöskäyräanalyysi osoitti Stockholm3-tutkimuksen kliinisen kokonaishyödyn olevan suurempi useilla biopsiakynnysarvoilla, mikä viittaa siihen, että havaitsematta jääneitä syöpiä ja tarpeettomia biopsioita oli vähemmän.

Kirjoittajat totesivat tutkimuksessa useita rajoituksia, kuten sen, että osallistujamäärä oli vain noin 25 % kutsutuista miehistä, seuranta oli rajoitettu kahteen vuoteen ja että kohortti oli pääasiassa ruotsalainen tai eurooppalainen, mikä saattaa rajoittaa yleistettävyyttä.