Tohtorikoulutettava Lars Björnebo väitteli Karoliinisessa Instituutissa 18.10.2024 eturauhassyövän diagnostiikasta ja sen ylihoidosta: ”Improving detection and reducing overtreatment of prostate cancer”

https://doi.org/10.69622/26037961.v1

Vastaväittäjänä toimi professori Antti Rannikko Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Anna Lanz Karoliinisesta Instituutista. Väitöskirja koostui kolmesta julkaisusta ja yhdestä käsikirjoituksesta.

1. https://doi.org/10.1007/s00345-020-03394-7
2. https://doi.org/10.1001/jamaoncol.2022.1501
3. https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.7131
4. Käsikirjoitus: “PSA Density as a Selection Tool before MRI in Prostate Cancer Screening: An Analysis from the STHLM3MRI Trial”

Ensimmäinen osatyö perustui väestöpohjaiseen retrospektiiviseen aktiiviseuranta (AS)-tutkimukseen (6021 potilasta). Ensimmäisten seurantavuosien aikana radikaaliseen leikkaukseen siirtyminen tapahtui harvoin, 212 potilasta 23 kuukauden mediaaniseuranta-aikana. Lisäksi tutkimus osoitti, että magneettikuvaus (MRI)-löydös oli merkittävästi yhteydessä pahanlaatuisempaan löydökseen leikkauspreparaatin mikroskooppisessa tutkimuksessa.

Tutkimustulos tukee nykyisiä hoitosuosituksia koskien MRI- tutkimuksen tekemistä ennen kuin potilas asetetaan aktiiviseen seurantaan. Samat löydökset ja hoitosuosituskäytäntö tulivat esiin koskien potilaan ikää, syövän kliinistä levinneisyyttä ja PSA-tasoja.

Toinen osatyö oli laaja (n. 350 000 miestä) väestöpohjainen tutkimus. Siinä todettiin matalampi eturauhassyöpäkuolleisuus niillä miehillä, jotka olivat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun takia käyttäneet pitempään 5-ARI (5-alfareduktaasin inhibiittori) – lääkitystä (esim. finasteridi ja dutasteridi) ennen eturauhassyövän toteamista. Sen sijaan kokonaiskuolleisuudessa ei todettu merkitsevää eroa. Jatkotutkimuksia tarvitaan sen suhteen, selittyykö todettu kuolleisuusero sillä, että lääkityksen käyttäjillä tehtiin useammin PSA-testi ja otettiin useammin eturauhasen koepaloja eli he olivat tarkemmassa seurannassa.

Kolmannessa osatyössä todettiin, etta Stockhom3-testi
https://doi.org/10.1016/S1470-2045(15)00361-7
yhdessä eturauhasen systemaattisten koepalojen kanssa oli seulontatutkimuksena yhtä hyvä löytämään kliinisesti merkittävät eturauhassyövät kuin MRI-tutkimus, PSA-testi ja systemaattiset ja suunnatut koepalat yhdessä. Kuitenkin ensin mainittu yhdistelmä johti siihen, että koepaloja jouduttiin ottamaan useammin ja kliinisesti ei-merkittäviä syöpiä löytyi useammin. Yhdistelmää voidaan mahdollisesti suositella käytettäväksi alueilla, missä MRI- tutkimuksen mahdollisuutta ei ole.

Neljännessä osatyössä (käsikirjoitus) todettiin, että eturauhassyöpäseulonnassa PSAD:n (= PSA-tiheys =PSA/eturauhasen tilavuus) mittaus ennen päätöstä MRI- tutkimuksen tekemisestä vähensi merkitsevästi niiden lukumäärää. PSAD raja-arvolla 0.075ng/ml vähensi tehokkaasti eli 28 %:lla MRI- tutkimusten lukumäärää, mutta vaikutus syövän löytymiseen oli minimaalinen.

PSAD auttaa siis MRI-tutkimuksen tarpeellisuuden arvioinnissa, mutta tärkeää on oikean raja-arvon asettaminen, jotta vältettäisiin kliinisesti merkittävien syöpien löytymättä jääminen.