https://doi.org/10.1002/cncr.70494

Useat käytännön analyysit viittaavat siihen, että eturauhasspesifisen
antigeenin (PSA) tason saavuttaminen tasolle < 0,2 ng/ml 9 kuukauden kuluessa androgeenideprivaatiohoitoon (ADT) perustuvien hoitojen aloittamisesta on PSA-vertailuarvo, joka liittyy johdonmukaisimmin kokonaiselinajan paranemiseen miehillä, joilla on metastaattinen kastraatioherkkä eturauhassyöpä. Sen sijaan 90 %:n tai suuremman PSA-laskun, mutta ei PSA-tason < 0,2 ng/ml, saavuttaminen ei liity kokonaiselinajan paranemiseen.

Tutkijat suorittivat retrospektiivisen analyysin Veterans Health
Administrationin (VHA) tiedoista 1. tammikuuta 2006 ja 31. elokuuta 2024 välisenä aikana. Analyysiin osallistui 4890 metastaattista
kastraatioherkkää eturauhassyöpää sairastavaa potilasta, jotka aloittivat ADT-pohjaisen hoidon.

PSA-vasteen mittareihin kuuluivat yli 90 %:n lasku lähtötilanteen PSA-
arvosta ja PSA-taso < 0,2 ng/ml. Seurannan mediaani oli 25 kuukautta.

PSA-tason saavuttaminen tasolle < 0,2 ng/ml 9 kuukauden kuluessa ADT-hoidon aloittamisesta liittyi 54 % pienempään kuolemanriskiin kuin PSA-kynnysarvon saavuttamatta jättäminen (korjattu riskisuhde [ARR]0,46; P < 0,001).

Kokonaiselossaolon paraneminen PSA-tasolla < 0,2 ng/ml oli samanlaista riippumatta siitä, saavuttivatko potilaat PSA-arvon laskun yli 90 % (ARR,0,43; P < 0,001) vai alle 90 % (ARR, 0,36; P <0,001).
PSA-arvon 90 %:n tai suuremman laskun saavuttaminen ilman PSA-tason laskemista alle 0,2 ng/ml ei liittynyt merkittävästi parantuneeseen kokonaiselinaikaan (HR 0,88; P = 0,13) tai taudin etenemisen parantumiseen (HR 1,14; P = 0,086) verrattuna tilanteeseen, jossa kumpaakaan tavoitetta ei saavutettu.

Yhteenvetona voidaan todeta, että metastaattista kastraatioherkkää
eturauhassyöpää sairastavien potilaiden PSA-tason saavuttaminen alle 0,2 ng/ml 9 kuukauden kuluessa ADT-pohjaisten hoitojen aloittamisesta, riippumatta siitä, saavutettiinko 90 %:n PSA-lasku vai ei, liittyi parempaan kokonaiselinaikanaan. Tämä tukee PSA-tason alimman arvon alle 0,2ng/ml saavuttamista metastaattisen kastraatioherkän eturauhassyövän
hoidon optimoimiseksi.