3D-tähystysavusteinen eturauhasenpoistoleikkaus on vertailukelpoinen
vaihtoehto robottiavusteiselle leikkaukselle

LL, urologian erikoislääkäri Henry Haapiaisen väitöskirja “Evaluation of three-dimensional laparoscopic prostatectomy in the treatment of prostate cancer”

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3521-2

tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopistossa / Seinäjoen keskussairaalassa 23.8.2024 klo 12. Vastaväittäjänä toimi dosentti Mika Matikainen Helsingin yliopistosta, kustoksena professori Teemu Murtola Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä:

1. https://doi.org/10.1080/21681805.2021.1898465

2. https://doi.org/10.1080/21681805.2022.2075458

3. https://doi.org/10.1111/bju.16132

4. https://doi.org/10.1016/j.urology.2022.12.003

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 3D LRP:n eli kolmiulotteisen tähystyksellisen radikaalileikkauksen rooli eturauhassyövän hoidossa.

Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin leikkaavan kirurgin oppimiskäyrää ja kehittymistä 200 potilaan aineistossa. Tutkimuksessa arvioitiin perioperatiivisia eli leikkauksenaikaisia, onkologisia eli itse syövän hoitoon liittyviä ja toiminallisia tuloksia. Tutkimuksen päälöydöksenä oli leikkaajan teknisten taitojen eli anastomoosi- (virtsarakon ja -putken välisen sauman ompeluun kuluvan ajan) ja kokonaisleikkausajan parantuminen. Tasannevaihe saavutettiin anastomoosiajassa 30 potilaan ja kokonaisleikkausajassa 60 potilaan kohdalla. Perioperatiiviset, onkologiset ja toiminalliset tulokset olivat vertailukelpoisia aiemman, perinteisen robottiavusteisen radikaalileikkauksen (RALP) kanssa.

Toisessa osatyössä selvitettiin 3D LRP:n leikkaustuloksia neljässä eri keskussairaalassa ja verrattiin perioperatiivisia, toiminnallisia ja onkologisia tuloksia aiempaan kirjallisuuteen. Tutkimuksessa havaitut tulokset olivat vertailukelpoisia aiempiin RALP:lla tehtyihin tutkimuksiin Suomessa ja Pohjoismaissa.

Kolmannessa satunnaistetussa osatyössä verrattiin etenevässä tutkimusasetelmassa 3D LRP:a ja RALP: a. Päämuuttujana oli virtsanpidätyskyky vuoden kohdalla leikkauksesta arvioituna EPIC-26 kaavakkeen

(https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi =89978449&url=https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi11060c.pdf&v ed=2ahUKEwihtpPdvLWIAxV7LBAIHcHgC9IQFnoECBYQAQ&usg=AOvVaw0 _FQgJfaK_HluTC1SWKHaZ )

inkontinenssiosion pisteillä. Toissijaisina tulosmuuttujina olivat virtsanpidätyssuojien käyttö, muut EPIC-26 kaavakkeen osa-alueiden pisteet, onkologiset tulokset sekä leikkauskomplikaatiot. Leikkausmenetelmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tutkimuksessa.

Neljännessä osatyössä selvitettiin VAS (Visual Analogue Scale) -janan käytettävyyttä arvioitaessa virtsanpidätys- ja erektiokykyä potilailla, joille oli tehty 3D LRP. VAS-janaa käytetään normaalisti kivun voimakkuuden mittaamisessa. VAS-janan pisteitä verrattiin EPIC- 26 kyselyn virtsanpidätyskyky ja erektiokykyä mittaaviin osioihin. Tutkimuksessa havaittiin vahva korrelaatio EPIC-26 virtsanpidätyskykyä ja erektiokykyä mittaavien osioiden ja vastaavien VAS-janojen välillä.

Väitöskirjan perusteella voidaan todeta, että 3D LRP on nopeampi oppia kuin vaikeana pidetty 2D LRP ja on menetelmänä vertailukelpoinen RALP:n oppimiskäyrään. Perioperatiiviset, onkologiset ja funktionaaliset tulokset 3D LRP:llä ovat vertailukelpoisia Pohjoismaissa sekä Suomessa kuvattuihin tutkimuksiin RALP:lla. Hoidettaessa keski- tai korkeanriskin eturauhassyöpää leikkauksella on 3D LRP vertailukelpoinen vaihtoehto RALP:lle.

Tutkimus osoitti, että VAS-jana on hyödyllinen virtsanpidätyskyvyn ja erektiokyvyn arvioinnissa 3D-tähystysavusteisen eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen. Kliinisessä työssä VAS-janaa on helpompi käyttää kuin yleisesti käytettyä EPIC-26-kaavaketta, jolla mitataan eturauhassyöpää sairastavien elämänlaatua.