09 syys Yhdistetty MRI-ohjattu ja standardibiopisointi oli yhdenvertainen pelkkään standardibiopsiointiin verrattuna, mutta kliinisesti ei-merkittäviä syöpiä löytyi vähemmän

Posted at 13:52h in Eturauhassyöpä by

Ruotsalainen tutkijaryhmä on selvittänyt PSA:n, Stockholm3-testin, magneettikuvauksen ja eri koepalaottotekniikoiden käyttöä eturauhassyövän seulonnassa.

Tässä osatutkimuksessa verrattiin magneettikuvausohjatun ja tavanomaisen ultraääniohjatun (standardi-) koepalanoton yhdistelmää (kokeellinen ryhmä) pelkkään standardibiopsiaan seulontatilanteessa (”MRI-Targeted or Standard Biopsy in Prostate Cancer Screening”).

Kuva Tukholmasta
Ruotsalainen tutkijaryhmä vertasi magneettikuvausohjatun ja tavanomaisen ultraääniohjatun koepalanoton yhdistelmää pelkkään standardibiopsiaan seulontatilanteessa.

Ylidiagnostiikka ja siitä johtuva ylihoito komplikaatioineen ovat olleet toistaiseksi esteenä eturauhassyövän väestöpohjaisessa PSA-testiin perustuvassa seulonnassa. Magneettikuvaus ja siihen yhdistetty suunnattu koepalanotto (fuusiobiopsia) ovat selvästi vähentäneet ylidiagnostiikan vaaraa. Kuitenkin magneettikuvauksen merkitys seulontatutkimuksena on toistaiseksi tuntematon.

Tutkimuksen eteneminen

Koko tutkimukseen kutsuttiin satunnaistetusti helmikuun 2018 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana Tukholman alueelta 49 118 miestä iältään 50–74 vuotta. 12750 (26 %) miestä suostui seulontaan ja antoi verinäytteet. Heistä 1532 miehellä PSA-arvo oli 3ng/ml tai korkeampi ja riippumatta Sthlm3-testin tuloksesta he muodostavat nyt referoitavan aineiston.

Miehet satunnaistettiin (2:3) standardibiopsiaryhmään (603 miestä) ja kokeelliseen ryhmään (929 miestä).

Standardiryhmän miehille tehtiin tavanomainen ultraääniohjattu biopsiointi (10–12 koepalaa) peräsuolen kautta. Kokeellisessa ryhmässä miehille tehtiin ensin eturauhasen magneettikuvaus. Jos kuvauksessa näkyi syövän suhteen epäilyttäviä muutoksia, jokaisesta otettiin ensin 3–4 fuusiobiopsiaa ja sen jälkeen tehtiin välittömästi tavanomainen eturauhasen biopsiointi (10–12 koepalaa).

Tutkimuksen tulokset

ITT – (intention-to treat/hoitoaikeenmukainen eli kaikki satunnaistetut) analyysissä tutkimusryhmiä voidaan pitää yhdenvertaisina: standardiryhmässä löytyi 106/603 (18 %) kliinisesti merkittävää syöpää (Gleason-pisteytys =/> 7), kokeellisessa ryhmässä 192/929 (21 %) syöpää. Kliinisesti ei-merkittäviä syöpiä löytyi vähemmän kokeellisessa kuin standardiryhmässä: 41/929

(4 %) vs. 73/603 (12 %). Samoin hyvänlaatuinen löydös oli tavallisempi kokeellisessa ryhmässä

(11 % vs. 43 %). Myös infektiokomplikaatioita oli hieman vähemmän kokeellisessa ryhmässä (2 % vs. 4 %).

PP- (per-protocol/protokollanmukainen, kaikki osallistuneet) -analyysissä kliinisesti merkittäviä syöpiä löytyi molemmissa ryhmissä yhtä paljon: 183/790 (23 %) kokeellisessa ryhmässä vs. 105/436 (24 %) standardiryhmässä.

Johtopäätökset

Tutkijoiden mielestä tulokset puoltavat sekä tavanomaisten että suunnattujen koepalojen ottoa miehillä, joilla on syövän suhteen epäilyttävä löydös magneettikuvauksessa.

Tutkimusta ei voitane pitää varsinaisena seulontatutkimuksena, vaikka Tukholman seudulta satunnaistetusti miehiä kutsuttiinkin tutkimukseen. Osanottokin oli heikohko, vain neljäsosa kutsutuista tuli verikokeisiin. Enemmänkin siinä on tutkittu eri menetelmien käyttökelpoisuutta seulonnassa.