20 huhti Väitöstutkimus eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa elämänlaadusta ja parisuhteesta
20.4.2018
TtM Eeva Harju väitteli 20.4.2018 Tampereen yliopistossa hoitotieteen alalta aiheesta: Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa terveyteen liittyvä elämänlaatu ja parisuhde (Health-related quality of life and marital relationship of patients with prostate cancer and their spouses).
Potilaiden terveydentilaan liittyvää elämänlaatu on eräs keskeinen syöpäpotilaiden hoidon onnistumisen ja laadun mittari. Tätä asiaa on tutkittu varsin paljon. Sen sijaan eturauhassyöpädiagnoosin ja hoitojen vaikutusta potilaiden puolisoiden elämänlaatuun on tutkittu vähän.
Tässä neljä osatyötä sisältävässä väitöstutkimuksessa eturauhassyöpäpotilaille ja heidän puolisoilleen suunnatulla kyselytutkimuksella selvitettiin potilaiden ja heidän puolisoidensa terveyteen liittyvää elämänlaatua ja parisuhteen laatua syövän diagnoosihetkellä ja kuuden kuukauden kuluttua siitä.
Eturauhassyövän diagnoosihetkellä kyselylomakkeet jaettiin 350 eturauhasyöpäpotilaalle ja heidän puolisolleen. Toisessa vaiheessa, kuuden kuukauden kuluttua diagnoosista, kyselylomake lähetettiin 231 potilaalle ja 228 puolisolle. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ns. RAND-36-mittarilla ja parisuhteen laatua parisuhdekyselyllä.
RAND-36-mittaria käytetään terveystutkimuksissa, kun halutaan selvittää eri kroonisten sairauksien vaikutuksia. Mittari kartoittaa terveydentilaa ja hyvinvointia kahdeksalla ulottuvuudella: fyysinen toimintakyky, fyysinen roolitoiminta, psyykkinen roolitoiminta, tarmokkuus, psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen toimintakyky, kivuttomuus ja koettu terveys. Mittari soveltuu myös hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Parisuhdetta mitattiin parisuhdekyselyllä, jonka neljä osa-aluetta ovat parisuhteen yhteisymmärrys, parisuhteen eheys, tyytyväisyys parisuhteeseen ja parisuhteen kommunikaatio. Tutkimuksen aineistot analysoitiin määrällisesti käyttäen kuvailevia menetelmiä, tilastollisia testejä sekä monimuuttujamallinnuksia.
Tulosten perusteella eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa elämänlaatu on hyvin samanlainen ja keskimäärin suomalaisia väestöarvoja parempi. Puolen vuoden seurannassa muutosta väestöarvoihin ei ilmennyt, mutta potilaiden sosiaalinen toimintakyky ja koettu terveys heikkenivät puolisoiden arvoihin verrattuna.
Vastaajien parisuhteen laatu oli hyvä ja muutokset parisuhteen laadussa seuranta-aikana olivat pieniä. Potilaiden tyytyväisyys parisuhteeseensa oli parempi kuin heidän puolisoidensa koko seuranta-ajan. Parisuhteen merkitys elämänlaatua selittävänä tekijänä kasvoi seuranta-aikana sekä potilailla että puolisoilla, mutta puolisoilla merkitys oli vahvempi. Parisuhde ei kuitenkaan selittänyt elämänlaadussa tapahtuvia muutoksia seuranta-aikana.
Potilaiden yli 70 vuoden ikä, aikaisemmat sairaudet ja eturauhassyövän hoitoon suunniteltu hormonihoito olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Vastaavasti puolisoilla yli 70 vuoden ikä, matala koulutustaso ja pitkäaikaissairaudet heikensivät elämänlaadun arvoja.
Tulosten perusteella puolison osallistumista eturauhassyöpäpotilaan hoitoon tulisi kannustaa koko hoitoprosessin ajan. Puolison osallistuminen pelkästään hoitoneuvottelukäynnille ei välttämättä ole riittävää, sillä puoliso voisi hyötyä enemmän, jos hän on mukana hoitokäynneillä ja tulee huomioiduksi koko hoitoprosessin ajan.
Vastaväittäjänä toimi professori Anna-Maija Pietilä Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Päivi Åstedt-Kurki.
Linkki: