LL Simona Malaspina väitteli Turun yliopistossa 24.3.2023 kliinisestä fysiologiasta ja isotooppilääketieteestä.

Aiheena oli prostataspesifisen membraaniantigeenin (PSMA) käyttö eturauhassyövän PET-kuvantamisessa (“Prostate-specific membrane antigen as a target for prostate cancer PET imaging”).

Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Matthias Eiber (Münchenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Jukka Kemppainen (Turun yliopisto).

Väitöskirja koostui neljästä osatyöstä:

I https://doi.org/10.1007%2Fs00259-021-05346-8

II https://doi.org/10.1007/s00259-019-04635-7

III https://doi.org/10.1007/s00259-022-05970-y

IV https://doi.org/10.1016/j.euo.2020.06.012

Syövän levinneisyyden tarkka arviointi on olennaisen tärkeää hoitovalintoja tehtäessä. Arvioinnissa käytetään luuston gammakuvausta ja vartalon tietokonetomografiaa (TT), mutta näiden herkkyys paikallistaa etäpesäkkeitä on rajallinen.

Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen kuvantamismenetelmä, jossa hyödynnetään elimistön aineenvaihduntaan osallistuvia tai solun pintarakenteisiin kiinnittyviä, säteileviä merkkiaineita. Riittävän herkkiä PET-merkkiaineita eturauhassyövän kuvantamisessa ei ole ollut aiemmin saatavilla, kunnes saatiin kliiniseen käyttöön prostataspesifinen membraaniantigeeni (PSMA)-PET-merkkiaine.

PSMA on prostataspesifinen solun pintakalvon proteiini, jonka ilmentyminen on voimakkaasti lisääntynyt eturauhassyövän solukalvoilla. Tämän ominaisuuden takia se on erinomainen kohde eturauhassyövän PET-kuvaukselle. Yleisimmin sitä on käytetty eturauhassyövän hoidon jälkeisen taudin uusiutumisen havaitsemiseen, mutta enenevästi sitä käytetään myös syövän varhaisen vaiheen levinneisyyden selvittämisessä.

Hormonihoito on perinteinen ensivaiheen hoito levinnyttä eturauhassyöpää sairastaville potilaille. Sen tiedetään lisäävän PSMA:n ilmenemistä, mikä voi vaikuttaa PSMA-PET-kuvauksen tulokseen. PSMA:han sitoutuvia merkkiaineita on kehitetty useita.

Erityistä kiinnostusta ovat herättäneet ns. teranostiset merkkiaineet. Teranostiikka (theranostics) on nopeasti kehittynyt varteenotettavaksi mahdollisuudeksi syövän diagnostiikan ja räätälöidyn hoidon samanaikaiseksi toteuttamiseksi. Teranostiikka perustuu saman molekyylin leimaamiseen sekä diagnostisella (positronisäteilevällä) että hoitavalla (beetasäteilevällä) isotoopilla. Tällöin voidaan hoitoannos räätälöidä tarkoin potilaan mukaan ja myös toteutunut hoitoannos kuvantaa. (https://www.duodecimlehti.fi/duo15569)

Tutkimuksissa oli yhteensä 122 eri taudin vaiheissa eturauhassyöpää sairastavaa potilasta, joita kuvattiin sekä PET-TT että PET-magneettikuvaus-yhdistelmälaitteilla. Tutkimuksissa käytettiin kolmea eri syöpäsolujen PSMA-ilmenemistä mittaavaa merkkiainetta. 18F-PSMA-1007-merkkiaineella tehtyä PET-TT:tä verrattiin koko kehon magneettitutkimukseen ja TT:hen korkean riskin eturauhassyöpää sairastavilla potilailla.

Tutkimus osoitti PSMA PET-TT:n olevan herkempi ja tarkempi imusolmukemetastaasien havaitsemisessa kuin perinteiset kuvantamismenetelmät.

Kahdessa muussa tutkimuksessa tutkittiin, miten eturauhassyövän etäpesäkkeet reagoivat hormonihoitoon.

Tutkimukset osoittivat, että PSMA:n ilmentymisen lisääntyminen lyhytaikaisen hormonihoidon jälkeen (ns. PSMA-flare) on heterogeenista ja voimakkainta luustoetäpesäkkeissä.

Lisäksi PSMA-flare-ilmiö oli käänteisesti yhteydessä metastaasien glukoosin aineenvaihdunnan voimakkuuteen. Löydös viittaa siihen, että matala PSMA-flare tai sen puuttuminen voi auttaa tunnistamaan aggressiivisesti käyttäytyvät etäpesäkkeet ja tulevaisuudessa ymmärtämään hormonihoidolle reagoimattomaksi muuttuvan taudin kehitysmekanismeja.

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi uuden potentiaalisen teranostisen PSMA-merkkiaineen käyttäytymistä elimistössä sekä soveltuvuutta kliiniseen käyttöön. 18F-rhPSMA-7.3-merkkiaineella tehdyllä PET-TT-tutkimuksella paikallistettiin eturauhassyövän pesäkkeitä hyvällä tarkkuudella, mikä osoitti, että se on lupaava uusi merkkiaine PET-diagnostiikkaan.

Tulevaisuudessa sitä voidaan hyödyntää myös kehon sisäiseen sädehoitoon eturauhassyöpäpotilailla.

Sakari Rannikko

urologi ja urologian emeritusprofessori