Uutta tutkimustietoa 23.3.2018

Uutta tutkimustietoa 23.3.2018

Magneettikuvausohjauksessa otetut kohdennetut koepalat ovat merkittävästi parempi eturauhassyövän diagnostinen menetelmä kuin tavanomaiset, pelkästään ultraääniohjauksessa otetut koepalat.

Tähän tulokseen tuli kansainvälinen monikeskustutkimus (”Precision”). Siihen on osallistunut 500 miestä 25 sairaalassa 11 maassa helmikuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana. Suomesta mukana ovat Helsingin ja Oulun yliopistolliset sairaalat. Yksittäisistä sairaaloista suurin määrä tutkittavia eli 74 miestä oli HUS:n potilaita. Tutkimukseen rekrytoitiin urologian poliklinikoilla potilaita, joilla epäiltiin eturauhassyöpää koholla olevan PSA-arvon (mutta alle 20ng/ml) ja/tai epäilyttävän tunnustelulöydöksen perusteella ja joilta ei ollut otettu aikaisemmin eturauhasen koepaloja.

Potilaat satunnaistettiin 2 ryhmään: 

252 potilaalle (keski-ikä 64,4 vuotta), joilla mediaani PSA-arvo oli 6,75 ng/ml, tehtiin ensin eturauhasen monimuuttujainen magneettikuvaus. Jos löydös oli epäilyttävä syövän suhteen, otettiin ko. kohdista ultraääniohjauksessa ns. fuusiobiopsiat (keskimäärin 4 koepalaa/potilas). 71 (28%) potilaalla 252 magneettikuvaus oli negatiivinen ja sen vuoksi heiltä ei otettu koepaloja.

Toiseen ryhmään kuului 248 potilasta (keski-ikä 64,5 vuotta), joiden mediaani PSA-arvo oli 6,50 ng/ml ja joille ei tehty magneettikuvausta, vaan otettiin perinteiseen tapaan ultraääniohjauksessa 10-12 koepalaa. 

Koepalalieriöissä positiivinen löydös (syöpäkudosta) oli prosentuaalisesti suurempi magneettikuvaus/fuusiobiopsia ryhmässä kuin perinteisessä ultraääniohjausbiopsiaryhmässä (44% vs. 18%).

Kliinisesti merkittävä, keskikorkean (Gleason 7) tai korkean riskin (Gleason 8-10), hoitoa vaativa eturauhassyöpä löydettiin merkittävästi useammin fuusio- kuin standardibiopsioissa (38% vs. 26%, P<0,005). Toisaalta pienen riskin, ei-hoitoa vaativia syöpiä (Gleason-luokka ≤6) löydettiin fuusiobiopsioissa merkittävästi vähemmän (9% vs. 22%, p<0,001).

Terveyteen liittyvän elämänlaadun suhteen ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa 24 tunnin ja 30 päivän kohdalla toimenpiteen jälkeen. Potilaiden raportoimia komplikaatioita 30 päivän kohdalla oli vähemmän magneettikuvaus/fuusiobiopsiaryhmässä: verta virtsassa (30% vs. 63%), verta siemennesteessä (32% vs. 60%), kipua koepalanottokohdassa (13% vs. 23%) ja erektiohäiriö (11% vs. 16%). Erot komplikaatioiden määrissä johtuvat todennäköisesti siitä, että ensin mainitussa ryhmässä koepaloja tarvitsi ottaa pienemmältä potilasmäärältä (181 vs. 248) ja myös vähemmän potilasta kohden (4 vs. 10-12).

Potilaiden seuranta ja mahdolliset lisätutkimukset ja -hoito jatkuvat edelleen kunkin sairaalan käytäntöjen mukaisesti.

Magneettikuvauksen tekeminen ensivaiheen tutkimuksena lisää kustannuksia, mutta niitä tasoittaa lisääntynyt pienenriskin, ei-hoitoa tarvitsevien syöpien löytyminen. Eli vältetään ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa ja sen aiheuttamia komplikaatiota. Toisaalta magneettikuvaus myös vähentää koepalojen ottoon liittyviä komplikaatioita.

Tutkijat toteavat, että magneettikuvaukseen perustuvalla, kohdennetulla koepalojen otolla jopa neljäsosa miehistä, joilla epäillään eturauhassyöpää, voisi välttyä nykykäytännön mukaiselta ”turhalta” koepalojen otolta. 

V. Kasivisvanathan, A.S. Rannikko ym. MRI-Targeted or Standard Biopsy for Prostate-Cancer Diagnosis. NEJM March 19, 2018

Linkki:

http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1801993?query=featured_home

No Comments

Post A Comment