Uutta tutkimustietoa 16.1.2018

Uutta tutkimustietoa 16.1.2018

Korkeammin koulutetuilla miehillä pienempi riski kuolla eturauhassyöpään

Tähän päätelmään tuli lääketieteen lisensiaatti, urologian erikoislääkäri Heikki Seikkula väitöskirjassaan: Tutkimuksia prostataspesifisestä antigeenistä ja eturauhassyövän epidemiologiasta (”Studies on prostate-specific antigen and prostate cancer epidemiology”). Tutkimus toteutettiin Turun ylipiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Turun yliopistollisen keskussairaalan urologian klinikassa.

Väitöskirjan ensimmäisessä osassa väittelijä työryhmineen selvitti ns. ultrasensitiivisen PSA:n (u-PSA) merkitystä eturauhassyövän seurannassa radikaalisen eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen. Biokemiallinen relapsi (BCR) eli syövän uusiutuminen PSA-arvon perusteella arvioituna leikkauksen jälkeen tarkoittaa kahta peräkkäistä PSA-arvoa, jotka ylittävät arvon 0.2 ng/ml. Tutkimuksessa osoitettiin, että jos u-PSA nousee tasolle 0.02-0.03 ng/ml, PSA-pitoisuus nousee yli 90% potilaista myös BCR-tasolle. Lisäksi osoitimme, että u-PSA:n kahdentumisajan (uDT) longitudinaalinen mallintaminen auttaa BCR:n ennustamisessa jo hyvin pienillä u-PSA-arvoilla. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun halutaan välttää turhia liitännäishoitoja ja toisaalta kohdentaa ne riittävän ajoissa oikeille potilaille.

Epidemiologiset tiedot saatiin Suomen Syöpärekisterin (syövän levinneisyyteen liittyvät tiedot) ja Tilastokeskuksen (potilaiden koulutustaso/sosioekonominen asema ja syöpäkuolleisuus) tiedostoista. Tilastokeskuksen tiedoista selvitettiin myös vuosittainen eturauhassyöpäpotilaiden ikäryhmittäinen kuolleisuus suhteessa vertailuväestön kuolleisuuteen.

Aluksi hän toteaa, että PSA-testin käyttö yleistyi Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tämän seurauksena eturauhassyöpiä diagnosoitiin enenevästi. Esim. viisivuotiskautena 1985-1989 (aika ennen PSA-kautta) Suomessa todettiin 6 227 uutta eturauhassyöpää, kun vastaava lukumäärä vuosien 2005–2009 aikana (PSA-kausi) oli 22 868. 

Hän selvitti myös koulutustason vaikutusta eturauhassyövän ennusteeseen. Koulutustaso jaettiin kolmeen ryhmään: peruskoulutus (alle 10v. koulutusta), toisen asteen koulutus (10-12v.) ja korkeampi koulutus (≥ 12v.).

Paikallisessa eturauhassyövässä korkeammin koulutetuilla miehillä oli 24 % pienempi riski kuolla eturauhassyöpään kuin matalammin koulutetuilla ennen PSA-aikakautta vuosina 1985–1994 ja 39 % pienempi riski kuolla eturauhassyöpään PSA-aikakaudella vuosina 1995–2004. Tämän jälkeen erot ryhmien välillä ovat pienentyneet.  Myös levinneessä eturauhassyövässä ero korkeammin koulutettujen ja matalammin koulutettujen välillä oli selkeä, ja tuo ero on nähtävissä myös viimeaikaisissa tuloksissa. Levinneessä eturauhassyövässä ero korkeammin koulutettujen hyväksi viime vuosina on tullut jopa entistä suuremmaksi.

Väittelijä selittää todettuja eroja sillä, että korkeamman koulutustason miehille tehtiin enemmän eturauhassyöpädiagnostiikkaa ja heitä hoidettiin intensiivisemmin kuin alhaisemmassa sosioekonomisessa asemassa olevia. Korkeamman sosioekonomisen tason miehille mitä ilmeisimmin tehtiin myös enemmän PSA-testausta. – Tutkija pitää tällaista trendiä huolestuttavana, koska se saattaa viitata siihen, ettei terveydenhuollon tasa-arvoisuus toteudu Suomessa syövän hoitotuloksissakaan.

Tutkimus osoitti myös, että miehet, joilla todettiin paikallinen eturauhassyöpä, olivat muuten terveempiä kuin vertailuväestö. Eritoten PSA-testin käyttöönoton jälkeen eturauhassyöpäpotilaiden suhteellinen elossaololuku oli selvästi korkeampi kuin syöpäspesifinen elossaololuku potilailla, joilla oli paikallinen eturauhassyöpä. Tämä viittaa siihen, että nämä miehet valikoituivat useammin opportunistiseen PSA-seulontaan.

Väitöstutkimuksessa todettiin myös, että kaiken kaikkiaan eturauhassyövän ennuste on Suomessa parantunut koko ajan viimeisten vuosikymmenten aikana. Elinajan ennusteen arvioinnissa PSA-testaus muodostaa kuitenkin virhelähteen, koska se aikaistaa paikallisen eturauhassyövän diagnoosia useilla vuosilla verrattuna tilanteeseen, jossa testiä ei olisi käytössä, vaikka itse asiassa onkin vain todettu paljon varhaisvaiheen syöpiä, joista useimpien ennuste on erittäin hyvä ilman hoitoakin.

Väitöstilaisuus oli 15.12.2017 Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Laurence Klotz (Toronto yliopisto, Kanada) ja kustoksena professori Matti Laato (Turun yliopisto).

Linkki

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7032-2

No Comments

Post A Comment