Eturauhasen tunnustelu eli tuseeraus on kuulunut eturauhassyövän varhaistoteamisen perustutkimuksiin. Sen merkitys on kuitenkin vähentynyt PSA-tutkimuksen käyttöönoton jälkeen. Toisaalta magneettikuvauksen sisällyttäminen enenevässä määrin eturauhassyövän varhaistoteamiseen on edelleen vähentänyt tunnustelun tarvetta.

Koholla olevan PSA:n perusteella löydetyille syöville on tyypillistä, että suuri osa niistä ei ole tuseeraamalla tunnettavissa.

Wieniläinen tutkijaryhmä laati systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tuseerauksen tehosta PSA-tutkimukseen verrattuna eturauhassyövän seulonnassa (doi.org/10.1016/j.euo.2023.12.005). Mukaan kelpuutettiin kolme satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta ja viisi prospektiivista diagnostista tutkimusta, joissa oli yhteensä yli 85 000 osallistujaa iältään 50–79 vuotta. Tutkimuksissa selvitettiin tuseerauksen ja PSA:n kykyä tunnistaa eturauhassyöpä yhdessä ja erikseen.

Ensijaiset päätetapahtumat olivat tuseerauksen positiivinen ennustearvo (PPV) eli testillä oikein syöviksi todettujen osuus kaikista testipositiivisista ja eturauhassyövän löytyminen (CDR) eli löydettyjen syöpien lukumäärä suhteessa kaikkiin seulottuihin.

Toissijaisia päätetapahtumia olivat pelkän PSA-kokeen PPV ja CDR tai yhdistettynä tuseeraukseen.

Molempien tutkimusten positiivinen ennustearvo erikseen tai yhdistettynä oli samantasoinen eli niiden välillä ei ollut tässä suhteessa eroa (0,21 vs. 0,22). Sen sijaan tuseeraus löysi syövän (CDR) merkittävästi huonommin kuin PSA-koe eikä tutkimusten yhdistäminen tässä suhteessa tuonut lisäarvoa (PPV 0,19).

Se sijaan syövän löytymisessä tuseeraus oli merkittävästi huonompi kuin pelkkä PSA-koe tai molempien tutkimusten yhdistäminen.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että noin 20 %:lla miehistä oli jommankumman testin tuloksen perusteella eturauhassyöpä. Syöpäkasvainten 1 %:n toteamismäärä tuseeraamalla oli merkittävästi huonompi kuin PSA-määrityksellä tai määritykset yhdistämällä saatu 3 %:n toteamismäärä.

Tulostensa perusteella tutkijat päätyvät siihen johtopäätökseen, että kliinisten oireiden ja löydösten puuttuessa tuseerauksesta voitaisiin luopua eturauhassyövän seulonnassa ja varhaistoteamisessa. Se sijaan oireisella potilaalla se kuuluu aina asiaan.

Toisaalta tuseeraus koetaan myös jossain määrin epämiellyttävänä tutkimuksena, mikä puolestaan voi viivästyttää oireisenkin miehen tutkimuksiin hakeutumista.

Tutkimuksella on puutteensa. Potilaiden ikä, PSA-arvo ja todetun syövän levinneisyysaste vaihtelivat eri tutkimusten välillä. Samoin epäilyttävän tai poikkeavan tuseerauslöydöksen määritelmä, koholla oleva PSA-raja-arvo ja käytetty koepalan ottomenetelmä.

Lisäksi positiivinen ennustearvo voi vaihdella taudin prevalenssin eli vallitsevuuden mukaan, minkä vuoksi seulontatestin luotettavuuden takia pitäisi myös ottaa myös huomioon testin herkkyys, spesifisyys ja negatiivinen ennustearvo.