10 marras Tarvitseeko ”kilttiä” eturauhassyöpää hoitaa?
Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Suurin osa uusista eturauhassyövistä on ”kilttejä” syöpiä eli paikallisia, matalan riski syöpiä.
Paras hoito ”kilttiin” eturauhassyöpään on yleensä aktiiviseuranta. Tällöin potilaan tilaa seurataan tarkasti seurantakäynneillä. Parantaviin hoitoihin turvaudutaan, jos seurannan aikana kehittyy merkkejä syövän etenemisestä.
Potilas tarvitsee tietoa eri hoitovaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista
Koska ”kilttikin” syöpädiagnoosi pelästyttää, voi potilas toivoa lääkäriltä aktiiviseurantaa järeämpää hoitoa. Myös lääkärit haluavat tarjota potilaille parasta mahdollista hoitoa. Valittavaa hoitoa tulee kuitenkin harkita tarkasti, sillä raskaista syöpähoidoista voi aiheutua potilaan elämänlaatua merkittävästi heikentäviä haittavaikutuksia ilman mainittavia hyötyjä.
Ylihoitamisen välttämiseksi on tärkeää, että potilas saa riittävästi tukea ja tietoa sairaudestaan diagnoosin jälkeen. Hoitopäätöstä tehtäessä potilaan on tärkeää tietää kuinka todennäköisesti tietty hoito lisää hänen elinaikaansa tai elämänlaatuaan. Ylimääräistä hoitoa ei kannata aloittaa, jos hyötyjä ei ole odotettavissa tai hyödyt ovat vain marginaalisia suhteessa haittavaikutuksiin.
Tutkimuksessa selvitettiin lääkehoidon vaikutusta ”kiltteihin” syöpiin
Syöpähoitojen tehokkuudesta ”kilttien” syöpien kohdalla ei ole tähän mennessä kovin paljoa tutkimustietoa. Tutkimusten niukkuutta selittää se, että ”kilttiä” eturauhassyöpää sairastavien potilaiden ei ole uskottu hyötyvän parantavista syöpähoidoista. ”Kiltti” syöpä ei nimittäin usein lyhennä potilaan elinajanodotetta laisinkaan eikä aiheuta potilaalle oireita, vaikka sitä ei hoidettaisi mitenkään.
Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa kuitenkin tutkittiin lääkehoidon vaikutuksia aktiiviseurannassa olevilla potilailla, joilla oli diagnosoitu matalan riskin eturauhassyöpä. Potilaat satunnaistettiin uuden polven hormonihoitoon (entsalutamidi >3000€ per kk) tai lumelääkkeeseen.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten annettu hoito vaikutti potilaan elämänlaatuun ja syövän leviämisen todennäköisyyteen. Sen sijaan kuolleisuutta ei arvioitu johtuen siitä, ettei ”kiltti” eturauhassyöpä aiheuta kuolemia.
Lääkehoito alensi riskiä syövän leviämiseen, mutta aiheutti merkittäviä haittavaikutuksia
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että todennäköisyys syövän leviämiseen oli alhaisempi lääkehoitoa saaneessa ryhmässä verrattuna plaseboryhmään. Potilaiden tulisi syödä lääkettä koko loppuikänsä hyötyjen ylläpitämiseksi. Haittavaikutuksena lääke aiheutti väsymystä ja gynekomastiaa, eli rintojen kasvua.
Tutkimuksen perusteella lääkehoidolla voidaan siis saavuttaa joitakin hyötyjä kilteissä eturauhassyövissä. Hoidon haittavaikutukset olivat kuitenkin merkittävät, ja potilas joutuisi kärsimään niistä loppuikänsä hyötyjen ylläpitämiseksi.
Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että tutkimuksessa oli mukana myös keskikorkean riskin potilaita, mikä vääristää tuloksia. Myös seuranta-aika oli kovin lyhyt.
Pelkästään tämän tutkimuksen perusteella mielestämme ei ole aihetta muuttaa hoitokäytäntöjä matalan riskin eturauhassyövässä.
Lisää ajankohtaisia
Lääketieteen lisensiaatti Inari Kalalahti väitteli koepalan ottoon liittyvistä tulehduksellisista komplikaatioista.
Darolutamidi pidensi molemmissa ryhmissä merkittävästi etäpesäkevapaata elinaikaa lumelääkkeeseen verrattuna.
Keräyksellä tuetaan nykyään rintasyövän ja gynekologisten syöpien lisäksi syöpätutkimusta yleisemmin.