Syövän hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia tulisi seurata terveydenhuollossa säännöllisesti, jotta resurssit voidaan kohdentaa optimaalisesti

VTM Niilo Färkkilä väitteli 18.9.2020 Helsingin yliopistossa terveystaloustieteellisestä aiheesta:

“Health-related quality of life and costs in breast, prostate and colorectal cancer. A special focus on colorectal cancer” ( http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6197-0)

Vastaväittäjänä toimi dosentti Sirkku Jyrkkiö Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tiina Saarto Helsingin yliopistosta.

Rinta-, eturauhas- ja kolorektaalisyöpä ovat kolme yleisintä̈ syöpätyyppiä Suomessa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmea yleisesti käytettyä̈ elämänlaatumittaria (15D, EQ-5D-3L+VAS and EORTC QLQ-C30) hyödyntäen potilaiden elämänlaatua ja kustannuksia taudin eri vaiheissa.

Neljästä osatyöstä koostuvassa väitöskirjassa kolmannessa (https://doi.org/10.1007/s11136-013-0562-y) ja neljännessä (https://doi.org/10.1080/0284186x.2019.1592218) tutkittiin myös eturauhassyöpäpotilaiden elämänlaatua ja syöpäpotilaille sairaudesta aiheutuvia kustannuksia ja taloudellisten vaikeuksien vaikutusta elämänlaatuun sairauden eri vaiheissa.

Tutkimukseen osallistui HUS-piirin alueelta 630 eturauhassyöpäpotilasta vuosina 2009-2011. Potilas kyselyssä̈ selvitettiin myös väestötieteellisiä eli demografisia taustatietoja, terveydenhuollon ja epävirallisten palveluiden käyttöä ja työkykyä. Lisäksi tietoa potilaiden terveydenhuollon käytöstä saatiin yhdistelemällä̈ erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja KELA:n rekisteritietoja.

Uupumus, kipu, ikä ja taloudelliset vaikeudet olivat selvästi yhteydessä alentuneeseen elämänlaatuun.

Syövästä aiheutuneet kustannukset vaihtelivat merkittävästi taudin vaiheen mukaan (€2106 – €22 200) ja ne nousivat taudin edetessä. Merkittävin osa kustannuksista oli suoria terveydenhuollon kustannuksia. Potilaiden maksamat korkeat omavastuut olivat yhteydessä syövästä aiheutuneisiin taloudellisiin vaikeuksiin ja alentuneeseen elämänlaatuun.

Väittelijän mukaan hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia tulisi seurata terveydenhuollon arjessa säännönmukaisesti, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti potilaiden hyvinvoinnin maksimoimiseksi.