17 joulu Riskiperusteinen menetelmä eturauhassyövän varhaiseksi toteamiseksi
17.12.2021
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto niin Suomessa kuin koko Euroopassakin, missä vuonna 2018 todettiin noin 450 000 uutta tapausta ja raportoitiin noin 107 000 eturauhassyöpäkuolemaa. Suomessa vastaavat luvut vuonna 2019 olivat 5248 ja 934.
PSA-testi on ollut käytössä eturauhassyövän diagnostiikassa 1980-luvulta lähtien. Suuressa yhteiseurooppalaisessa seulontatutkimuksessa (ERSPC) PSA-testin todettiin vähentävän eturauhassyöpäspesifistä kuolleisuutta noin 20 %:lla 16 vuoden seuranta-aikana. Seulonnan todettiin kuitenkin aiheuttavan merkittäviä haittoja: tarpeettomia toistuvia PSA-testejä ja koepalojen ottoa. Suuremmat haitat olivat kuitenkin ylidiagnostiikka eli todettiin paljon ns. kliinisesti merkityksettömiä, pienen riskin hoitoa tarvitsemattomia syöpiä, mikä johti puolestaan ylihoitoon (radikaalinen kirurgia ja sädehoito) siihen liittyvine komplikaatioineen.
PSA-seulonnan haittojen katsotaan olevan suurempia kuin siitä saatava hyöty. Tästä syystä PSA-tutkimukseen perustuva rutiinimainen väestön eturauhassyöpäseulonta ei ole toistaiseksi oikeutettua.
Kuitenkin viime vuosina enenevästi eturauhassyöpä on alettu diagnosoida joko jo paikallisesti levinneessä muodossa tai etäpesäkkeitä lähettäneenä. Myös syöpäspesifinen kuolleisuus on alkanut lievästi nousta. (https://doi.org/10.1093/jnci/djaa068). Toki Suomessa ei ole näin vielä käynyt.
Toisaalta uudemman tyyppisiä seulontatutkimuksia on käynnissä eri puolilla, myös Suomessa (https://seulontatutkimus.fi/). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko kolmiportaisella seulontaprotokollalla edelleen vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta tehokkaasti ja samalla vähentää väestöpohjaisen seulonnan suurinta ongelmaa, ylidiagnostiikkaa.
Euroopan Urologiyhdistys (EAU) on lanseerannut uuden strategian ja suositukset PSA-testin käytöstä osana riskinarviointiin perustuvaa eturauhassyövän varhaisesta toteamista:
Kyseessä ei ole seulonta eikä seulontatutkimuskaan, vaan tarkoituksena on PSA-arvon perusteella arvioida jatkotutkimusten tarve ja laatu: PSA-kokeen kontrolli tietyn ajan kuluttua ikäryhmästä riippuen (50–59-vuotiaat vs. 60–70-vuotiaat), syöpäriskilaskurin käyttö, eturauhasen tunnustelu, magneettikuvaus, koepalojen otto.
Strategian tarkoitus on siis vähentää myöhäisvaiheen, joko paikallisesti levinneen tai jo etäpesäkkeisen eturauhassyövän, diagnooseja, vähentää eturauhassyöpäspesifistä kuolleisuutta ja parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää levinneen eturauhassyövän hoidon aiheuttamia taloudellisia kustannuksia.
Tutkimusta suositellaan 50–70-vuotiaille miehille, joita on tarkoin informoitu mahdollisista jatkotutkimuksista ja hoidoista, joihin voi liittyä komplikaatioita ja joiden odotettavissa oleva elinikä on > 10–15 vuotta.
Mahdollisesti löytyvä syöpä hoidettaisiin yleiseurooppalaisten tai maakohtaisten hoitosuositusten mukaisesti.
Kirjoittajien mukaan menetelmän käyttöönotto edellyttää yleislääkäreiden, urologien, radiologien, poliitikkojen ”kouluttamista” ja tietysti myös terveiden miesten informoimista strategian eduista ja mahdollisista haitoista. Se edellyttäisi myös Euroopan Komission ja Neuvoston hyväksyntää, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön EU-jäsenmaiden syöpästrategioissa.
Strategia vaikuttaa mielenkiintoiselta ja jopa hyväksyttävältä. Mutta siinä piilee kuitenkin opportunistisen seulonnan mahdollisuus, joka ei ole nykykäytäntöjen ja suositusten mukaista. Se voisi helposti johtaa miesten ”houkutteluun” toistuviin PSA-testeihin, jopa vain taloudellisista syistä.
Sakari Rannikko
Kirjoittaja on urologi ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori.