Ns. Välimeren ruokavalio ja runsas fyysinen aktiivisuus vaikuttavat edullisesti kokonaiskuolleisuuteen, mutta eivät eturauhassyöpäkuolleisuuteen

Yksiselitteistä ja selvää näyttöä ruokavalion tai ravintotekijöiden vaikutuksesta eturauhassyöpäriskiin ei ole olemassa, vaikka asiaa on tutkittu varsin paljon. Sen sijaan vähän on tutkittu ruokavalion vaikutusta eturauhassyövän ennusteeseen.

Italialainen tutkimusryhmä julkaisi vastikään Nutrients-lehdessä tuloksensa takautuvasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin ns. Välimeren ruokavalion (runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja kohtuullisesti alkoholia ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja) ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä kokonais- ja eturauhassyöpäkuolleisuuteen.

https://doi.org/10.3390/nu13010243

Tutkimuskohortti koostui 777 miehestä, iältään 46–74 vuotta, joilla oli todettu eturauhassyöpä vuosien 1995–2002 välillä. Heidän sitoutumisensa Välimeren ruokavalion noudattamiseen kahden vuoden aikana ennen eturauhassyöpädiagnoosin tekoa arvioitiin pisteytyssysteemin (MDS-Mediterranean Diet Score/0-4=matala, 5–9 korkea sitoutuminen) avulla. Lisäksi heidän fyysinen aktiviteettinsa arvioitiin matalaksi, kohtalaiseksi tai korkeaksi.

10 vuoden seuranta-aikana kaikkiaan 208 (26,8 %) potilasta kuoli, heistä 75 (9,7 %) eturauhassyöpään.

Potilailla, joiden MDS-pisteytys oli korkea (5–9), oli parempi kokonaisennuste kuin matalan pisteytyksen potilailla (HR = 0.74; 95 % CI: 0.56–0.99). Korkeakaan fyysinen aktiviteetti yksinään ei parantanut kokonaisennustetta. Sen sijaan korkea MDS-pisteytys ja korkea fyysinen aktiviteetti yhdessä paransivat vielä enemmän kokonaisennustetta (HR = 0.58; 95 % CI: 0.38–0.90).

Kummallakaan tutkitulla tekijällä yksinään tai yhdessä ei ollut vaikutusta eturauhassyöpäspesifiseen kuolleisuuteen.