01 syys Magneettiohjattu eturauhasen kuumennushoito on turvallinen menetelmä, joka tarjoaa uuden, monipuolisen hoitovaihtoehdon eturauhassyöpään sen eri vaiheissa

Posted at 13:46h in Eturauhassyöpä by

Magneettiohjattu eturauhasen kuumennushoito on turvallinen menetelmä, joka tarjoaa uuden, monipuolisen hoitovaihtoehdon eturauhassyöpään sen eri vaiheissa.

LL Mikael Anttinen väitteli 27.8.2021 Turun yliopistossa aiheesta:”Novel imaging and image-guided therapy of prostate cancer”.

(https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/152415/AnnalesD1555Anttinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Vastaväittäjänä toimi professori Hashim U. Ahmed Lontoon Imperial Collegesta ja kustoksena professori Matti Laato Turun yliopistosta.

Väitöskirja koostuu viidestä osajulkaisusta ja niiden yhteenvedosta:

I   https://doi.org/10.1080/21681805.2019.1660707

II  https://doi.org/10.1080/02656736.2019.1652773

III https://doi.org/10.1080/21681805.2020.1814857

IV http://dx.doi.org/10.1016/S2666-1683(20)33529-1

V https://doi.org/10.1016/j.euo.2020.06.012

Paikallisen eturauhassyövän vakiintuneet hoitomenetelmät ovat radikaalinen leikkaus tai sädehoito. Näissä hoito kohdistuu koko eturauhaseen riippumatta siitä, missä kohdassa eturauhasta syöpä on. Nämä hoitomenetelmät aiheuttavat usein virtsa- ja sukupuolielinten pitkäaikaisia toimintahäiriöitä kuten virtsan pidätyskyvyn ja erektiokyvyn heikkenemistä, jotka puolestaan voivat heikentää potilaiden elämänlaatua.

MRI-ohjattu eturauhasen kuumennushoito (TULSA /Transurethral Ultrasound Ablation) on uusi menetelmä̈, jossa virtsaputken kautta kudosta tuhoavaa ultraääntä (HIFU/High Intensity Focused Ultrasound) ohjataan eturauhaseen reaaliaikaisessa MRI-ohjauksessa ja -valvonnassa                                   

(https://www.duodecimlehti.fi/duo13523).

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin TULSA-menetelmän käyttökelpoisuutta paikallisen, magneettikuvauksen ja koepalojen perusteella kliinisesti merkittäväksi todetun eturauhahassyövän kohdennetussa hoidossa (osatyöt I-II/kuusi potilasta), paikallisesti levinneen eturauhassyövän palliatiivisessa hoidossa (osatyö III/10 potilasta) ja sädehoidon jälkeen paikallisesti uusiutuneen eturauhassyövän hoidossa (osatyö IV/10 potilasta).

TULSA-menetelmän todettiin tuhoavan turvallisesti ja tehokkaasti eturauhaskudosta. Lämpövaurio rajautui suunnitellulle hoitoalueelle. Menetelmä mahdollisti kuumennushoidon käytön kaikkialla eturauhasessa, koko rauhasessa tai paikallisemmin. Lisäksi TULSA-hoito lievensi paikallisoireita palliatiivisilla potilailla ja oli tehokas sädehoidon jälkeen paikallisesti uusiutuneessa syövässä.

Mainitut osatyöt ovat I-vaiheen tutkimuksia ja sellaisenaan alustavia, mutta kuitenkin lupaavia, ja vaativat kontrolloituja lisätutkimuksia suuremmilla potilasaineistoilla tulosten varmistamiseksi.

Kuudennessa osatyössä (80 potilasta) verrattiin kahta perinteisiä levinneisyystutkimusta (luustokartoitus ja tietokonekerroskuvausta) kolmeen uudempaan tutkimukseen (SPECT-CT /yksifotoni-TT, WBMRI/kokovartalomagneettikuvaus, PSMA-PET-CT/positroniemissiotomografia)

(https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syovan-toteaminen-ja-tutkimukset).

Potilaiden keski-ikä oli 70 vuotta. Heillä oli todettu korkean riskin eturauhassyöpä. 79 potilaalle tehtiin mahdollisten etäpesäkkeiden toteamiseksi kaikki viisi tutkimusta potilaskohtaisesti kahdeksan päivän aikana. Mediaani seuranta-aika oli 435 päivää. PSMA-PET-CT-tutkimus osoittautui parhaimmaksi muihin menetelmiin verrattuna.

Etäpesäkkeinen tauti todettiin 25 %:lla potilaista. Vaikka tutkimus oli satunnaistamaton, se kuitenkin osoitti varsin luotettavasti, että PSMA-PET-CT-tutkimus merkittävällä tavalla osoitti käyttökelpoisuutensa eturauhassyövän levinneisyyden selvittämisessä ja hoitopäätöksen tekemisessä.