09 helmi Kolmiportainen ProScreen-tutkimuksessa käytettävä eturauhassyövän seulontamenetelmä soveltuu hyvin tarkoitukseensa
Alkuvuodesta 2018 alkoi Helsingissä ja Tampereella uusi väestöpohjainen eturauhassyövän seulontatutkimus (ProScreen). Sen tarkoituksena on vähentää ylidiagnostiikkaa eli löytää vain kliinisesti merkittävät, välitöntä hoitoa vaativat eturauhassyövät, mutta kuitenkin säilyttää merkittävä pienentävä vaikutus eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja on juuri eturauhassyöpäkuolleisuus, joka arvioidaan 10 ja 15 vuoden seurannan kohdalla. Tutkimukseen satunnaistetaan Väestörekisteristä 67 000 iältään 55–67-vuotiasta miestä, joista ¼ (16 700 miestä) kutsutaan seulontaan ja ¾ muodostavat kontrolliryhmän, joille ei tehdä mitään tutkimusprotokollan mukaisia seulontatutkimuksia.
Seulontaryhmään kuuluvilta miehiltä määritetään kokonais-PSA ja jos se on ≥ 3 ng/ml, heille tehdään verinäytteestä ns. 4KScore- eli multikallikreiini paneelitutkimus (kokonais-PSA, vapaa PSA, intakti PSA ja hK2 (human kallikrein-related peptidase-2), jonka on todettu ennustavan aggressiivisen (Gleason Grade Group / GGG ≥ 2) syövän mahdollisuutta merkittävästi paremmin kuin pelkkä kokonais-PSA:n määritys. Jos 4KScore-tutkimus on positiivinen (arvioitu määrä 912 tapausta), tehdään tutkittavalle seuraavaksi urologian klinikassa (HYKS/TAYS) ns. mpMRI (multiparametrinen eli monimuuttujainen magneettikuvaus) eturauhasesta. mpMRI-tutkimuksen on todettu vähentävän merkittävästi ”turhien” koepalojen ottoa ja toisaalta parantavan kliinisesti merkittävien, välitöntä hoitoa vaativien syöpien löytymistä. Tämän jälkeen magneettikuvauksessa todetuista epäilyttävistä (”positiivista”,) kohdista otetaan suunnatut koepalat. Arvioitu löytyvien eturauhassyöpätapausten määrä on 365.
Lue lisää tutkimuksen toteutuksesta (englanniksi):
Tutkimusryhmä on nyt julkaissut pilottitutkimuksen, jonka tarkoituksena on ollut selvittää ProScreen-tutkimuksessa käytettävien menetelmien soveltuvuutta eturauhassyövän seulonnassa osanottoaktiivisuuden, testitulosten ja syövän löytymisen perusteella ja edelleen mahdollisuutena vähentää ylidiagnostiikkaa ja eturauhassyöpäkuolleisuutta.
Pilottitutkimuksen toteutus
Väestörekisteristä indefioitiin satunnaistetusti 400 miestä iältään 65 vuotta ja heidät kutsuttiin pilottitutkimukseen. Heille tehtiin ProScreen-protokollan mukaiset kolmivaiheiset seulontatutkimukset. Tutkimus toteutettiin lokakuun 2018 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana.
Kutsutuista 158 eli 40 % osallistui tutkimukseen. ProScreen-protokollassa oletusarvio oli 70 % (11 690/16 700). 17 %:lla osallistuneista PSA oli positiivinen
(PSA ≥3 ng/ml). Oletusarvio oli 13 % (1520/11 690). 81 %:lla PSA-positiivisista 4KScore-tutkimus oli positiivinen. Oletusarvio oli 60 % (912/1520). 4KScore-positiivisista 45 %:lla eli 10 miehellä magneettikuvauksessa oli syövän suhteen epäilyttävä löydös. Oletusarvio oli 60 % (547/912). Epäilyttävissä tapauksissa otetuissa fuusiobiopsioissa kliinisesti merkittävä syöpä (Gleason Grade Group / GGG ≥2) löytyi viideltä mieheltä eli 50 %:lla. Oletusarvio oli 67 % (365/547). Kahdelta mieheltä löytyi kliinisesti ei-merkitsevä syöpä (GGG 1).
Kaikista pilottitutkimukseen osallistuneista miehistä (158) löytyi siis kliinisesti merkittävä syöpä 3,1 %:lla, mikä on aivan sama kuin ProScreen-tutkimuksen protokollan mukainen oletusarvio (365/11690).
Pilottitutkimuksen tulokset
Tulosten perusteella voidaan todeta, että pilottitutkimuksessa saadut positiivisten testitulosten prosentuaaliset osuudet vastaavat hyvin suuruusluokaltaan ProScreen-protokollassa esitettyjä oletusarvioita, kliinisesti merkittävän syövän löytymisen suhteen tulos oli hämmästyttävästi jopa aivan sama kuin oletusarvio. Näin ollen ko. kolmiportainen seulontamenetelmä soveltuu hyvin ProScreen-tutkimuksen tekemiseen.
Covid-pandemia on hidastanut varsinaisen seulontatutkimuksen etenemistä, mutta tutkimukseen osallistumisaktiivisuus on noussut merkittävästi pilottitutkimuksesta. On ilmeistä, että tutkimukseen kutsutut miehet haluavat osallistua siihen. Varsinaisen seulontatutkimuksen ensimmäisen seulontakierroksen tulokset pyritään julkaisemaan tänä vuonna (2022) ja jo niiden perusteella on mahdollista pitkälti arvioida voidaanko eturauhassyövän seulonnan hyötyjen ja haittojen välistä suhdetta merkittävästi parantaa. Vaikutuksia eturauhassyöpäkuolleisuuteen saadaan kuitenkin odottaa vielä vuosia.
Sakari Rannikko
Kirjoittaja on urologi ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori.