Ihmisen paras ystävä voi haistaa isäntänsä eturauhassyövän.

Ihmisen paras ystävä voi haistaa isäntänsä eturauhassyövän.

Kolmen vuosikymmenen aikana harjoitettujen koirien on todettu pystyvän hajuaistillaan löytämään erilaisia ihmisten sairauksia, myös syöpiä. Ja viimeisen vuoden aikana koiria on käytetty myös koronainfektion diagnosointiin.

Tuntematonta on, mikä tai mitkä aineosat (molekyylit) esimerkiksi virtsan hajussa ohjaavat koiraa diagnoosin tekemisessä.

Vuonna 2015 Taverna työtovereineen julkaisi merkittävän tutkimuksen koiran käytöstä eturauhassyövän diagnosoinnissa.

Amerikkalais-englantilainen työryhmä julkaisi äskettäin samaista asiaa koskevan tutkimuksensa PLOS ONE-lehdessä: “Feasibility of integrating canine olfaction with chemical and microbial profiling of urine to detect lethal prostate cancer”.

Tutkimuksessa oli mukana kaksi naaraspuolista koiraa, 4-vuotias labradorinnoutaja Florin ja 7-vuotias karkeakarvainen unkarinvizsla Midas. Koiria oli etukäteen koulutettu haistelemaan syöpäpositiivisia ja -negatiivisia virtsanäytteitä.

4-vuotias labradorinnoutaja Florin ja 7-vuotias karkeakarvainen unkarinvizsla Midas on koulutettu tunnistamaan eturauhassyöpiä virtsanäytteestä. (Florin tai Midas ei kuvassa.)

Tutkimuksen toteutus ja tulokset

50 mieheltä kerättiin steriilit virtsanäytteet. Heistä 12 potilaalla oli koepalalla varmistettu aggressiivinen (Gleason 9) eturauhassyöpä. 38 miestä, joilla ei koepaloissa löytynyt syöpää, muodostivat kontrolliryhmän.

Virtsanäytteistä tutkittiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Compound – VOC) kaasukromatografialla ja massaspektrometrialla. Lisäksi tehtiin virtsanäytteiden mikrobiologinen profilointi rDNA-sekvensoinnin avulla.

Tutkimus oli sokkoutettu niin, ettei tutkimushenkilöstö tiennyt missä koirien haisteltaviksi asetetuissa astioissa oli positiivinen/ negatiivinen näyte.

Sekä Florin että Midas haistoivat 71,4 %:n tarkkuudella (sensitiivisyys) syövän eli viisi seitsemästä näytteestä oli oikein. Florin haistoi oikein 16 näytettä 21 negatiivisesta (spesifisyys) näytteestä eli 76,2 % ja Midas 14 näytettä 20:stä eli 70 %.

Molemmat koirat tunnistivat seitsemästä
positiivisesta näytteestä oikein viisi. Sensitiivisyys oli siis 71,4 %.

VOC- ja mikrobiologinen analyysi osoittivat kvalitatiivisia eroja positiivisten ja negatiivisten näytteiden välillä.

VOC-analyysien perusteella pystyttiin jossain määrin identifioimaan molekylaarisia rakenteita, jotka pystyivät erottelemaan syövän ja hyvänlaatuisen löydöksen välillä.

Lisäksi he loivat ”keinotekoisen hermoverkon” (ANN- Artificial Neural Network) VOC-analyysien ja löydösten perusteella jäljittelemään koirien tekemää ”hajudiagnoosia”.

Tuloksiaan tutkijat pitävät lupaavina ja seuraavaksi on tarkoitus niiden perusteella kehittää bioelektroninen laite (mobiilisovellus?) eturauhassyövän diagnosointiin?

Tamperelainen tutkijaryhmä julkaisi jo vuonna 2014 varsin lupaavat tuloksensa elektronisen nenän (ChemPro® 100-eNose) käytöstä eturauhassyövän diagnostiikassa.

No Comments

Post A Comment