Huonontaako hoidon viivästyminen eturauhassyövän ennustetta?

Huonontaako hoidon viivästyminen eturauhassyövän ennustetta?

Paikallisen, matalan riskin (ISUP-luokitus GG1) eturauhassyövän yleisesti hyväksytty hoitomuoto tällä hetkellä on aktiivinen seuranta (AS). Tällöin vältetään ylihoito ja sen aiheuttamat harmit.

Sen sijaan keskikorkean (GG2-3) ja korkean riskin (GG4-5) syövän suhteen on epäselvyyttä siitä, mikä vaikutus hoidon viivästymisellä on ennusteeseen. Tämä kysymys on noussut esiin erikoisesti nyt koronapandemian aikana, jolloin mahdollisesti tapahtuu viivästymistä aktiivisen hoidon aloittamisessa. Tätä kysymystä on pyrkinyt selvittämään amerikkalainen tutkimusryhmä, joka julkaisi tuloksensa vastikään tuoreessa J Urology-lehdessä (https://doi.org/10.1097/JU.0000000000001601).

He kävivät läpi liki 1800 aihetta sivuavaa tutkimusta, joista 24 täytti heidän julkaisulleen asettamansa kriteerit. Näistä 18 käsitteli radikaalista prostatektomiaa, viisi sädehoitoa ja yksi molempia. Niistä 15 on julkaistu vuoden 2013 jälkeen. Aineisto sisälsi yli miljoonan potilaan tiedot. Pisimmillään hoidon viivästyminen oli kaksi vuotta. Mediaani seuranta-aika vaihteli 22 kuukauden ja 7,9 vuoden välillä.

Hoidon viivästyminen vaikutusta ennusteeseen arvioitiin biokemiallisen syövän uusiutumisen (PSA:n nousu), leikkauksessa todetun positiivisen leikkausmarginaalin ja kapselin ulkopuolelle leviämisen ja Gleason-luokan nousun perusteella. Lisäksi arviointi perustui syöpäspesifisen ja kokonaiselossa olon pituuteen.

Yhteenvetona tutkimuksestaan tekijät toteavat, että kolmen kuukauden viivästyminen hoidossa ei vaikuttanut huonontavasti ennusteeseen. Pidemmän viivästymisen suhteen tulokset olivat ristiriitaisia ja epävarmempia johtuen mm. potilasvalinnan vinoumista, taudin uusiutumisen arvioinnin (esimerkiksi PSA:n raja-arvon asettamisen suhteen) erilaisuudesta ja lyhyen ja vaihtelevan seuranta-ajan pituudesta eri tutkimuksissa.

No Comments

Post A Comment