Laatupainotettujen elinvuosien määrä oli yhtä suuri aktiivisessa seurannassa olleilla, sädehoidetuilla tai radikaalileikatuilla eturauhassyöpäpotilailla

Laatupainotettujen elinvuosien määrä oli yhtä suuri aktiivisessa seurannassa olleilla, sädehoidetuilla tai radikaalileikatuilla eturauhassyöpäpotilailla

LL Susanne Bergius väitteli 29.1.2021 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansanterveystieteen osastossa aiheesta:

HEALTH-RELATED QUALITY OF LIFE AND SURVIVAL OUTCOMES IN PROSTATE CANCER https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322651/bergius_susanne_dissertation_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Vastaväittäjänä toimi dosentti Juha Laine Itä-Suomen yliopistosta, kustoksena professori Juha Pekkanen.

Väitöskirja koostuu kolmesta osatyöstä:

I https://doi.org/10.1017/S0266462316000118

II https://doi.org/10.1080/21681805.2016.1247293

III https://doi.org/10.1159/000510319

Eturauhassyöpä muodostaa kasvavan tautitaakan potilaille ja yhteiskunnalle. Sen vuoksi tarvitaan parempaa tietoa hoitojen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta.

Kun hoitotoimenpiteen aiheuttama, potilaan itsensä kertoma muutos terveyteen liittyvässä elämänlaadussa (health-related quality of life, HRQoL) ja tieto elossaoloajan muutoksesta yhdistetään, voidaan laskea muutos laatupainotetuissa elinvuosissa (quality-adjusted life year, QALY), jota voidaan käyttää vertailtaessa eri hoitomuotojen kustannusvaikuttavuutta.

Väitöskirjatutkimuksessa mitattiin eturauhassyöpäpotilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua taudin eri vaiheissa (paikallinen, paikallisesti edennyt ja etäpesäkkeinen tauti) kahdella eri elämänlaatumittarilla, jotka olivat Suomessa kehitetty, yleisluontoinen 15D-mittari (http://hdl.handle.net/10138/233398) ja syöpäspesifinen EORTC QLQ-C30-mittari (https://doi.org/10.1093/jnci/85.5.365).

Elämänlaatutieto saatiin 1050 potilaalta ja kliiniset taustatiedot 1024 potilaalta vuosina 2008-2013 HYKS:n urologian klinikassa. Potilaiden keski-ikä tutkimukseen tullessa oli 66,5 vuotta ja suurin osa heistä oli taudin varhaisessa vaiheessa. Etäpesäkkeisessä vaiheessa oli tutkimuksen alussa 59 potilasta (6 %).

Paikallisessa ja paikallisesti edenneessä taudin vaiheessa 15D-mittarin tuottama keskimääräinen elämänlaatulukema ei eronnut ikävakioidun miesväestön lukemasta. Kuitenkin masennuksen ja ahdistuneisuuden suhteen todettiin kaikissa levinneisyystiloissa merkitsevä ero ikävakioituun miesväestöön verrattuna, mikä viittaa syöpädiagnoosin psyykkisiin vaikutuksiin. EORTC QLQ-C30:n viidestä toiminnallisesta ulottuvuudesta potilaat raportoivat alhaisimmat pisteet tunneulottuvuudessa, mikä voi viitata syöpädiagnoosiin liittyvään huoleen, pelkoon, hermostuneisuuteen ja/tai masennukseen.

Neljä merkittävintä hoitolinjaa ensimmäisen vuoden aikana diagnoosista olivat aktiivinen seuranta (n=226), sädehoito (n=280), radikaalileikkaus (n=299) ja hormonaalinen hoito (n=62). Keskimääräinen seuranta-aika elinaika-analyysissä oli 77,7 kuukautta ja seuranta-ajan lopussa 84,4 % potilaista oli elossa.

Eturauhassyöpä oli harvinainen kuolinsyy etenkin aktiivisen seurannan ja leikkaushoidon ryhmissä. Hormonaalisen hoitoryhmän potilailla oli alhaisin elämänlaatu ja elossaoloaika, ja näin ollen myös alhaisin laatupainotettujen elinvuosien määrä kahden vuoden aikana tutkimuksen alusta. Kolmen muun hoitoryhmän väliset erot olivat vähäisiä. Tutkimus myös osoitti, että hoidon alussa joko 15D-lukemalla tai eräillä 15D-dimensioilla mitatulla terveyteen liittyvällä elämänlaadulla on merkitystä arvioitaessa potilaiden ennustetta.

No Comments

Post A Comment