Radikaaliprostatektomia on tällä hetkellä yleisin urologinen leikkaus ja se voidaan tehdä kolmella eri menetelmällä:
Retropubinen leikkaus oli pitkään yleisin menetelmä sekä Suomessa että muualla maailmassa, mutta viime vuosina tähystysleikkaus, etenkin robottiavusteisena, on lisännyt suosiotaan voimakkaasti. Tällä hetkellä Suomessa ylivoimaisesti suurin osa eturauhasenpoistoleikkauksista tehdään robottiavusteisesti (ns. RALP-leikkaus). Da Vincin leikkausrobotti on tällä hetkellä käytössä kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.
Radikaaliprostatektomiaan soveltuu potilas, jonka yleiskunto sallii leikkauksen ja jonka odotettavissa oleva elinaika on vähintään 10 vuotta. Leikkauksella hoidettavilla potilailla on kliinisen luokituksen mukaisesti yleensä paikallinen tauti (T1 tai T2). Jonkin verran on viitteitä myös siitä, että paikallisesti levinnyttä syöpää (T3) sairastavan potilaanleikkaushoidosta saattaisi olla hyötyä. Jos potilaalla on levinnyt eli metastasoinut tauti, ei eturauhasen poistosta katsota olevan hyötyä.
Eturauhasen poistoleikkaus on tällä hetkellä yleisin urologinen leikkaus. Leikkausten määrä on viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvanut, ja vuonna 2018 Suomessa tehtiin yhteensä 1147 eturauhasen poistoleikkausta.
Kasvua selittää tärkeältä osaltaan PSA-testin käyttöönotto 1980-luvulla ja sen jälkeen tapahtunut eturauhassyövän diagnostiikan parantuminen: yhä useampi syöpä havaitaan aikaisessa vaiheessa. Kun syöpä ei ole ehtinyt levitä eturauhasen ulkopuolelle, on radikaalinen leikkaushoito mahdollinen.
Kehitykseen on vaikuttanut myös leikkaustekniikan kehittyminen. 1980-luvulla Suomessakin omaksuttiin varsin nopeasti Patrick Walshin kehittämä ns. erektiohermohermot säästävä leikkaustekniikka. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että radikaalileikkausten määrä Suomessa kasvoi vuoden 1987 runsaasta 90 toimenpiteestä yli 1000 toimenpiteeseen vuoteen 2009 mennessä.
Lue lisää kirurgisten hoitojen historiasta
Lue lisää eturauhassyövän hoidosta: