Histologinen luokitus | Levinneisyysluokitus
Histologinen luokitus | Levinneisyysluokitus
WHO:n luokituksessa patologi arvioi syöpäsolujen erilaistumisasteen perusteella syövän pahanlaatuisuuden. Hyvin erilaistunut syöpä edustaa luokkaa 1 (Gradus 1, G1, Gr1), jolloin solu on luokituksessa lähimpänä normaalia solua, viitaten hyvään ennusteeseen. Luokassa 3 (Gradus 3, G3, Gr 3) syöpä on huonosti erilaistunut, jolloin se eroaa jo huomattavasti normaalista solusta. Luokan 3 syöpä viittaa huonompaan ennusteeseen.
WHO:n luokitus sisältää siis sytologisten ominaisuuksien arviointia:
• Gradus 1: hyvin erilaistunut
• Gradus 2: kohtalaisesti erilaistunut
• Gradus 3: huonosti erilaistunut
WHO:n luokitus ei ole eturauhassyövälle spesifinen, vaan se on käytössä lähes kaikissa eri syöpätyypeissä. WHO:n luokituksen osuvuus eturauhassyövän käyttäytymisen ennustamisessa ei olekaan kovin hyvä eikä sitä enää käytetä, vaan sen tilalle eturauhassyövälle on kehitetty oma ns. Gleason-luokitus.
Gleasonin luokituksessa otetaan huomioon eturauhassyövän tyyppipiirteet eli heterogeenisyys ja multifokaalisuus. Eturauhassyövässä, toisin kuin esimerkiksi munuaissyövässä, on tyypillistä, että syöpä saattaa kasvaa useassa erillisessä paikassa (multifokaalisuus) ja kyseiset syöpäalueet saattavat olla histologisesti (ja geneettisesti) hyvinkin erilaisia (heterogeenisyys).
Tässä luokituksessa patologi ei tee arviota syövän pahanlaatuisuudesta pelkästään solujen erilaistumisasteen perusteella, vaan luokittelussa huomioidaan myös solujen kasvu toistensa suhteen eli kudosopillisia (histologisia) kriteereitä.
Syöpäfokukselle annetaan ns. Gleasoninpisteytys asteikolla 1-5 (1 – hyvin erilaistunut, 5 – huonosti erilaistunut). Eturauhasen koepaloja arvioitaessa patologi laskee yhteen näytteen yleisimmän ja pahimman luokituksen mukaiset pisteet (esim. Gleason 3 + Gleason 4 = 7) ja saatu summa edustaa Gleasonin summaa (Gleason summa eli Gleason score), joka on eturauhassyövän paras ennustetekijä tällä hetkellä. Koepaloja arvioitaessa lasketaan siis yhteen yleisimmän ja pahimman luokituksen mukaiset, mutta arvioitaessa leikkauksessa poistettua eturauhasta patologi laskee yhteen yleisimmän ja toiseksi yleisimmän luokituksen mukaiset pisteet.
Gleasonluokitus
Toisin sanoen, matalan Gleason-luokituksen syövässä rauhaskudos eroaa vain vähän normaalista rauhaskudoksesta silmämääräisesti arvioituna. Korkean Gleasonin luokituksen syövässä rauhaskudoksessa ei ole enää erotettavissa lainkaan normaaleja rauhasrakenteita.
Gleasonin luokituksen ongelma on suuri patologikohtainen vaihtelu luokituksen tulkitsemisessa.
Urologien ja uropatologien keskuudessa nykyisin yleinen käsitys on, ettei Gleason-pisteytystä 2-4 pitäisi enää käyttää ja myös Gleason-pisteytys 5 on hyvin harvinainen. Toisaalta on todettu, että Gleason-pisteytykset 3+4 ja 4+3 eroavat merkittävästi ennustearvoltaan eturauhassyövän suhteen.
Tämän vuoksi jo vuonna 2005 ISUP (International Society of Urological Pathology) piti konsensuskokouksen, jossa hyväksyttiin uusi modifikaatio Gleason-pisteytyksestä, jonka nyt myös WHO on hyväksynyt eturauhassyövän histopatologiseen luokitukseen.
Tässä ns. ISUP tai GG (Grade Grouping) – luokituksessa Gleason-pisteytykset on yhdistetty seuraavasti:
Ennusteellisesti GG1-syövät ovat pienen riskin hyväennusteisia (kliinisesti merkityksettömiä näennäissyöpiä), GG2-3-syövät keskikorkean riskin ja GG4-5-syövät korkean riskin syöpiä.
Suositusten mukaisesti GG-luokitus pitäisi ottaa rutiinikäyttöön.
Erickson Andrew ym. New prostate cancer grade grouping system predicts survival after radical prostatectomy. Hum Pathol. 2018 May; 75:159-166.
Linkki: https://doi.org/10.1016/j.humpath.2018.01.027
Jos patologi ilmoittaa koepaloista löytyvän ns. multifokaalinen PIN (Prostatic Intraepithelial Neoplasia) tai ASAP (Atypical Small Acinar Proliferation) suositellaan uusien koepalojen ottamista, koska näitä muutoksia pidetään merkittävinä eturauhassyövän riskitekijöinä.
Lue lisää histologisesta luokituksesta ja levinneisyysluokituksesta.