Magneettitutkimus

Ultraääni  |  Magneettitutkimus  |  Luustokartta  |  PET-kuvaus

Magneettitutkimus

Magneettikuvausta (MRI) on käytetty lääketieteessä jo vuosikymmeniä, mutta eturauhassyövän diagnostiikkaan MRI on tullut todenteolla vasta viime vuosikymmenen alussa teknologian (kuvaussekvenssit) ja kuvien tulkinnan kehityttyä.

Vuonna 2012 Euroopan Uroradiologiyhdistys (ESUR) loi standardin kuvauksen tekemiselle ja kuvien tulkitsemiselle (PIRADS versio 1.0). Ohjeistusta on vuosien varrella kertyneiden tutkimustulosten perusteella päivitetty ja nykyinen versio on PIRADS 2.1.

Eturauhasen magneettikuvauksessa potilas makaa tutkimuspöydällä. Lantion päällä on ns. kela eli magneettikentän lähetin ja signaalin vastaanotin. Menetelmässä mitataan vety-ytimen lähettämää signaalia. Magneettikenttä, tyypillisesti 1.5 – 3.0 Teslaa (T), tuotetaan voimakkaalla sähkövirralla.

Eturauhasen MRI-kuvantamisen yhteydessä puhutaan monimuuttujaisesta eli multiparametrisesta (mp) MRI-kuvauksesta. Tämä tarkoittaa, että yhdessä kuvauksessa käytetään useita erilaisia kuvasekvenssejä. Osa on optimoitu kudoksen anatomisen rakenteen arvioimiseen (T1- ja T2-painotteisen kuvaussekvenssit) ja osa kudoksen toiminnalliseen arvioimiseen (diffuusiokuvaus ja varjoainekuvaus). Eturauhassyövässä korostuu nimenomaan diffuusiokuvauksen merkitys.

Eturauhasen MRI-kuvaus kestää noin 15-30 minuuttia riippuen käytetyistä sekvensseistä. Sitä voidaan nopeuttaa jättämällä varjoainekuvaus pois. Etenkin MRI-kuvauksen alkuaikoina käytettiin lisänä peräsuoleen asetettavaa rektaalikelaa, mutta tästä on nykyään pääsääntöisesti luovuttu, sillä se ei paranna eturauhassyövän diagnostiikkaa ja on potilaalle luonnollisesti varsin epämiellyttävä.

Eturauhasen MRI-kuvaustuloksia suositellaan arvioitavan PIRADS-asteikolla yhdestä viiteen. PIRADS 1 tarkoittaa, ettei kliinisesti merkittävää syöpää epäillä ja PIRADS 5 tarkoittaa, että kliinisesti merkittävä syöpä on hyvin todennäköinen. PIRADS-luokitus on keino standardoida magneettikuvauksen arviointia ja vähentää kuvien tulkintaan liittyvää vaihtelua. Eturauhasen MRI-kuvien arviointi edellyttää radiologilta perehtyneisyyttä ja rutiinia. Kuvista annettavan lausunnon tulee olla PIRADS-suosituksen mukainen rakenteinen lausunto.

MRI-kuvauksen hyvä puoli eturauhassyövässä on, että se näyttää paremmin kliinisesti merkittäviä eturauhassyöpiä eli syöpiä, mutta huonommin kliinisesti merkityksettömiä ja turhia näennäissyöpiä, joiden löytymisestä ei ole potilaalle mitään hyötyä.

MRI-kuvauksen hyvä puoli on myös sen korkea negatiivinen ennustearvo. Tämä tarkoittaa sitä, että MRI:n ollessa normaali, on kliinisesti merkittävän syövän riski pieni. MRI:n positiivinen ennustearvo on sen sijaan vain kohtalainen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos MRI-löydös on poikkeava, pitää se aina koepalalla varmistaa. Lähtökohtaisesti pelkällä MRI-kuvauksella ei siis voi tällä hetkellä eturauhassyöpädiagnoosia asettaa. Nämä diagnostisten testien ”tunnusluvut” ovat hyvin riippuvaisia siitä, kuka MRI-kuvauksen tulkitsee (eli radiologin osaaminen) ja toisaalta siitä, miten suuri riski potilaalla on kliinisesti merkittävään syöpään ennen kuvausta.

MRI-kuvauksessa radiologi arvioi eturauhasen koon sekä mahdollisten epäilyttävien pesäkkeiden sijainnin, koon ja epäilyksen asteen (PIRADS 1-5). Lisäksi arvioidaan todennäköisyys syövän kasvulle eturauhasen ulkopuolelle.

Näiden tietojen avulla urologi arvioi onko syöpäepäilyä ja onko tarvetta eturauhasen koepalojen otolle.

Ennen MRI-kuvausta on tärkeää selvittää onko potilaalla metallia kehossa (esimerkiksi lonkkaproteesi) tai sydämentahdistinta, sillä näillä on vaikutusta kuvauksen tekemiseen.

Lue lisää levinneisyystutkimuksista: